tumma vai vaalea keittiötaso parempi?

...käytettyjä astioita ja kulhoja vai?

Pitsalaatikoita ja mikrokippoja?

Tummanharmaa kiiltävä, kaunis, mutta jokainen muru näkyy joten se
on pidettävä puhtaana. Olen hyvin tarkka keittiön siisteydestä, puhdistan hääräilyn jälkeen kaiken huolella, vaikka en olekaan perfektionisti.

Kivitason puhdistaminen on todella helppoa, yleensä ei tarvitse muuta kuin pyyhkiä kostealla. Murut puhdistan puiselta leikkuutasolta nostamalla sen altaan päälle ja puhdistamalla aina käytön jälkeen. Useimmiten käytän laatikostossa olevaa leikkuulautaa, mutta puista (tai muovista leikkuulautaa) on mukava käyttää monenlaisen tekemisen alustana kivipöydällä.

Heräsi mielessä kysymys: miltä mahtaisi visakoivuinen keittiötaso näyttää?

Koivupuista tasoa ajattelin ensin ja mietin, voisinko haluta sellaisen.

O-Orvokki kirjoitti:

Heräsi mielessä kysymys: miltä mahtaisi visakoivuinen keittiötaso näyttää?

Koivupuista tasoa ajattelin ensin ja mietin, voisinko haluta sellaisen.

Visakoivuisen kuvittelen aika kirjavaksi, visa on niitä pilkkuja ja pisteitä täynnä. Mutta sellaistahan on myös kuin loimukoivua, se olisi varmaan eläväpintaista ja tasavärisempää. Nämä kommentit perustuvat kyllä ihan niihin pikkuriikkisiin kippoihin ja kappoihin joita olen nähnyt ja nurkissakin pyörii.

rosaliiin kirjoitti:

Visakoivuisen kuvittelen aika kirjavaksi, visa on niitä pilkkuja ja pisteitä täynnä. Mutta sellaistahan on myös kuin loimukoivua, se olisi varmaan eläväpintaista ja tasavärisempää. Nämä kommentit perustuvat kyllä ihan niihin pikkuriikkisiin kippoihin ja kappoihin joita olen nähnyt ja nurkissakin pyörii.

Lue lisää

Olet varmaan oikeassa.

Minulla oli lapsuudenkodissani sepelmahonkinen, sellainen korkeajalkainen kirjoituslipasto, jonka sisäpuolen tasot ja laatikostot oli visakoivuisia.

Loimukoivu miellyttää myös minun silmääni monessa paikassa. Visa- ja loimukoivu ovat kovia puumateriaaleja, eli vielä tavallista koivuakin kestävämpiä pintoja.

Yksi tuttu istutti maatilallaan hakkuun jälkeen metsäänsä loimukoivun taimia. Seuraava sukupolvi saa varmaankin hyvän tuoton siitä aikanaan.

O-Orvokki kirjoitti:

Olet varmaan oikeassa.

Minulla oli lapsuudenkodissani sepelmahonkinen, sellainen korkeajalkainen kirjoituslipasto, jonka sisäpuolen tasot ja laatikostot oli visakoivuisia.

Loimukoivu miellyttää myös minun silmääni monessa paikassa. Visa- ja loimukoivu ovat kovia puumateriaaleja, eli vielä tavallista koivuakin kestävämpiä pintoja.

Yksi tuttu istutti maatilallaan hakkuun jälkeen metsäänsä loimukoivun taimia. Seuraava sukupolvi saa varmaankin hyvän tuoton siitä aikanaan.

Lue lisää

Totta, taitavat tosin olla visaisia kasvatettaviakin, että onnistuu. Visakoivua ei ainakaan motteina myydä vaan hyvän kilohinnan seuraava sukupolvi loimustaan saa. On ne vaan niin känkkyräisen näköisiä koivikoita visakoivikot, vaikka olisi kuinka istutettu riviin niin ne kasvavat kummasti mutkille.

En ole koskaan nähnyt visakoivikkoa, vaikka luultavasti kaikkia muita "sukuja" kyllä. Jännimpiä ovat mielestäni olleet pohjois-Lapissa näkemäni maata pitkin, pitkiä matkoja jäkälien välissä rönsyilevät koivun taimet. En tiedä, millä nimellä niitä kutsutaan. Ne kasvoivat niin pohjoisessa, ettei vaivaiskoivujakaan enää näkynyt.

Ne loimukoivun taimet olivat viime kesänä jo parimetrisiä, ja kävimme hakemassa harvennuksessa raivatut taimet perävaunulla ja pätkittiin porukalla niitä polttopuiksi. Taimet näyttivät minusta ihan tavallisten koivuntaimien kaltaisilta?

Asutko omakoti- vai kerrostalossa?
Jos naapureilla on samanlaisia keittiöitä, joku voisi mielellään vaihtaa tason kanssanne. Kivi taitaa olla kallein vaihtoehto ja tason vaihtaminen saattaisi onnistua todella helposti.

Kuulostaa upealta.
Onko sinulla kelohonkainen talo?

Sellaisesta yhdistelmästä olisi helppo ryhtyä uneksimaan. Naisten ja miesten työt voisi hoitaa sujuvasti samalla tasolla. ;)

Meinaatko, että ihan puukierteillä, taidatkin olla oikea puuseppä.
Kuksaa minäkin käytän metässä ja retkillä, ei ole huolta pesuhommista kun kuksaa käyttää. Ja, miten se kahvikin ihan eri makuiselta kuksasta juotuna maistuu, niin kuin paremmalta.

Kuksan teko vaatii silmää, et kahta samallaista saa tekemälläkään. Hyvän koivupahkan löytäminen vaatii hankikelit ja tiettömän erämaan hikisiä kilometriä. Toennäköisesti et hyväksy ensimmäistä pahkeloa mutta et anna periksi se löytyy.
Siinä höyläpenkillä työstät alkumuotoon nyt laitat suolaveteen, ajan kuluttua onkin koverrus nakertelet kieli poskella ajalla ei ole merkitystä mut siitä se valmistuu.....

Nykyisin saa sarjatuotannosta jotakuinkin samanlaisia, ainakin ihan sanamuotoisia. Kävimme muutama vuosi sitten pohjoisessa tutustumassa kuksien valmistukseen, kun yksi kaverini teki aiheesta lyhytdokkarin.

Kuksia tehdään käsin pahkojen muotoja kunnioittaen, puoliteollisesti sekä täysin koneellisesti. Myös koneellista tuotantoa varten pyrittiin etsimään pahkaista koivupuuta.

Oli monella tapaa kiinnostava matka.

Pahuksen tekstinkorjausohjelma. Taisteltiin jo useammasta sanoista, mutta tuossa se voitti, prrrrrrrrr. - Ei sanamuotoisia vaan samanmuotoisia.

O-Orvokki kirjoitti:

Nykyisin saa sarjatuotannosta jotakuinkin samanlaisia, ainakin ihan sanamuotoisia. Kävimme muutama vuosi sitten pohjoisessa tutustumassa kuksien valmistukseen, kun yksi kaverini teki aiheesta lyhytdokkarin.

Kuksia tehdään käsin pahkojen muotoja kunnioittaen, puoliteollisesti sekä täysin koneellisesti. Myös koneellista tuotantoa varten pyrittiin etsimään pahkaista koivupuuta.

Oli monella tapaa kiinnostava matka.

Lue lisää

Jännä kuulla että kuksia tehdään koneellisesti myös Suomessa. Tuolla kaupoissa kuksia näkee melkein puoli ilmaiseen hintaan, niin olen aina ajatellut, että siellä ne jossain kiinassa on sorvailtu. Niitä kuksia tuskin suolavesissä liotellaan. Se on se kuksan pintakäsittelykin varmaan tarkkaa puuhaa. Onkohan se legendaa kun olen antanut itselleni kertoa, että siihen käytetään alkoholia, onko nyt viskiä vai konjakkia.

rosaliiin kirjoitti:

Jännä kuulla että kuksia tehdään koneellisesti myös Suomessa. Tuolla kaupoissa kuksia näkee melkein puoli ilmaiseen hintaan, niin olen aina ajatellut, että siellä ne jossain kiinassa on sorvailtu. Niitä kuksia tuskin suolavesissä liotellaan. Se on se kuksan pintakäsittelykin varmaan tarkkaa puuhaa. Onkohan se legendaa kun olen antanut itselleni kertoa, että siihen käytetään alkoholia, onko nyt viskiä vai konjakkia.

Lue lisää

Konjakilla kuksa poltetaan. Muovikuksa on kauhean ruma. Ei siitä juotina kahvikaan varmaan maistu hyvälle.

Muovikuksa taittuu todella pieneen tilaan, eikä tarjoa minkäänlaista lisämakua kahviin. Kertoo retkimeloja, joka on jättänyt puiset kuksat kotiin ja lyhyille patikkaretkille.

rosaliiin kirjoitti:

Jännä kuulla että kuksia tehdään koneellisesti myös Suomessa. Tuolla kaupoissa kuksia näkee melkein puoli ilmaiseen hintaan, niin olen aina ajatellut, että siellä ne jossain kiinassa on sorvailtu. Niitä kuksia tuskin suolavesissä liotellaan. Se on se kuksan pintakäsittelykin varmaan tarkkaa puuhaa. Onkohan se legendaa kun olen antanut itselleni kertoa, että siihen käytetään alkoholia, onko nyt viskiä vai konjakkia.

Lue lisää

Tehtaalla oli valtava allas, jossa kuksat lepäilivät aikansa.

Minä nukkuisin mieluummin lattialla kuin työtason päällä.
Väli yläkaapistoonkin on tavallista pienempi, kun taso rakennettiin pitkiä kokkaajia varten reilut 10 senttiä tavallista korkeammaksi.

Onpa pitkiä kokkaajia. Eikös normikorkeus ole suunnilleen 81,5 cm - 83 cm tasolla? Itte heivasin vanhat korkeat yläkaapit (jotka olin asentanut yli 30 vuotta sitten) mäkeen, samoin läksi alakaapisto. Tilalle nikkaroin matalammat ja leveämmät ylä -ja alakaapistot joten sain normaalin välistyksen kaapistovaloineen. Tason hommasin ylipitkänä kolme metrisenä, että on tilaa kahvinkeittimille ja mikrolle jne.

Kaikki-varmaan-käy kirjoitti:

Onpa pitkiä kokkaajia. Eikös normikorkeus ole suunnilleen 81,5 cm - 83 cm tasolla? Itte heivasin vanhat korkeat yläkaapit (jotka olin asentanut yli 30 vuotta sitten) mäkeen, samoin läksi alakaapisto. Tilalle nikkaroin matalammat ja leveämmät ylä -ja alakaapistot joten sain normaalin välistyksen kaapistovaloineen. Tason hommasin ylipitkänä kolme metrisenä, että on tilaa kahvinkeittimille ja mikrolle jne.

Lue lisää

Valitettavasti en muista kalustemittoja. Piti yrittää perehtyä itsekin monenlaisiin normeihin, kun suunnittelin omaa uutta ja luultavasti viimeistä kotiani. - Myös wc-istuin on korkeampaa mallia ihan ilman mitään irrallisia lisäkorokkeita.

Jalkani ovat yhtä pitkät kuin edesmenneen, 192 senttiä pitkän aviomieheni. ;) Arvelin, että nuo korkeusviritykset tulevat ikääntyessä merkityksellisemmiksi.

Kaikki-varmaan-käy kirjoitti:

Onpa pitkiä kokkaajia. Eikös normikorkeus ole suunnilleen 81,5 cm - 83 cm tasolla? Itte heivasin vanhat korkeat yläkaapit (jotka olin asentanut yli 30 vuotta sitten) mäkeen, samoin läksi alakaapisto. Tilalle nikkaroin matalammat ja leveämmät ylä -ja alakaapistot joten sain normaalin välistyksen kaapistovaloineen. Tason hommasin ylipitkänä kolme metrisenä, että on tilaa kahvinkeittimille ja mikrolle jne.

Lue lisää

nykyään tason normi korkeus on 90 cm, ennen 85 cm, välitilan kork. nykyään n. 50 cm. Huomattavan pienikasvuisille ja vastaavasti pitkille rakennetut keittiöt saattavat haitata asunnon myyntiä, tai ainakin pudottaa hintaa.

85 kannen kaa ja välimitta 45 - 50 ennen. 90 kuullostaa häijyltä ku vertaa naisten keskimittaan 165

On se ankeita kun ei pääse kumarassa työskentelemään.

Onhan ne kalusteiren rakenteet muuttunu tosi paljon ja ne mekanismit.
Kun kattelet 80 luvun keittiöö ja nykyistä niin ei ne oo verrattavissa.
Kauheen pimeitä värejäkin silloin.

piikkiö kirjoitti:

Onhan ne kalusteiren rakenteet muuttunu tosi paljon ja ne mekanismit.
Kun kattelet 80 luvun keittiöö ja nykyistä niin ei ne oo verrattavissa.
Kauheen pimeitä värejäkin silloin.

Lue lisää

Joo-pa joo, tosi pimeitä...
Minäkin laitatin keittiööni vuonna 1980 helmenhohtoiset, pyöristetyillä reunoilla varustetut mdf-kaapinovet. Ja tuplapistorasioin varustetut loisteputkivalaisimet välitilaan kaakeleiden päälle. - Laatikot ja ovet eivät tosin vetäytyneet samalla tavoin kiinni kuin nykyiset mekanismit tekevät.

Harmaat aaltoilevat kuviot ovat siis niin kuin marmorikiven pinta.

Näyttää oksennukselle minusta

makuuasia kirjoitti:

Näyttää oksennukselle minusta

Monet noista lähikuvista ovat sellaisia, joista trypofobikot voisivat huonosti. Miltä ne sitten kauempaa katsottuna näyttäisivät, vaikea sanoa.

makuuasia kirjoitti:

Näyttää oksennukselle minusta

Minusta ei, mutta makuasia. itse pidän vaaleasta graniitista jossa on ruskeita pilkkuja ja minusta se näyttää jäätelöltä.
http://www.granitkungen.se/wp-content/gallery/p2-3d/granit-stenskiva-kashmir-white.jpg

Olen lukenut että graniitti pitää kyllästää ennen käyttöä. Kyllästysaine sulkee huokoset ja aine tulee yleensä mukana kun ostaa tason.

Pinnoitteet

Näitä, vahoja, maaleja, lakkoja, öljyjä, mitä lie yhdistää yksi asia. Ne on pinnoitteita. Elikkäs ne muka suojaa aitoa tavaraa keinotekoisesti. Koitan selittää, että itse perusmateriaali on, mitä on. Melkein kaikki rakennusmateriaalit jotenkin käsitelllään, tai naamioidaan, joksikin muuksi, mitä itse tavara on.

Mä ite selitin juu tossa ylempänä puutason öljyämisestä. Ihan tosi, puu helpompi pitää puhtaana öljyllä ja jos itse materiaali menee jotenkin kehnoksi, se voidaan aina hioa siistiksi, lakata, taas mentiin.

Tosiasiahan kuitenkin on ei se materiaali ole muuttunut miksikään. Näissä jutuissa vaan toi siisteys/hygieenisyys/ulkonäkö. Periaatteessa mitään materiaalia ei tarvitsisi käsitellä mitenkään, jos katkuva huolto, päivittäinen, toimii. Eli pintakäsittelymateriaalit lähinnä ihmisen laiskuuden hyödyksi. Siis, hakkuupölkky on hakkuupölkky, se ja sama, lakattu, vaiko petsattu.

En mä graniittia mollaa mitenkään. Hyvä ja periaatteessa ikuinen materiaali. Ja sitäkin voi huoltaa, tottakai. Harvempi ajatellut, senkin voi hioa. Onhan se kovaa jne ja vaatii kunnon koneet. Mutta periaatteessa mikä tahansa kivitaso on toiseksi paras materiaali keittiötasoksi. Parashan tietenkin on rosteri ja kolmanneksi paras puu. Laminaatit, muovit ja kaikenmaailman pinnoitetut levyt surkein mahdollinen materiaali.

Noin tosiaiassa, keittiötasot jne vaihdetaan vain siksi, että ihmiset ei yhtään huolla niitä ja net meneepi kenhon näköisiksi. Melkein aina net itseasiassa on ihan hyviä, ihmiset vaan kuvittelee, että muutamien kymmenien vuosien välein pitää kantaa vanha keittiö pihalle ja uus sisään. Syynä oma laiskuus ja muodin perässä juokseminen.

Sekin. "Pientä pikkuremonttia". Se on muotia, kuvitellaan, että pikkasen remppaamalla asunnon arvo jotenkin nousee. Ei se niin mene. Ostaja hakee joko itselleen sopivaa, tahi sellaista, josta voi tehdä itelleen mieluisen. Jos remontoi kämpän ja koittaa myydä sitä, helpolla käy, että just remontin takia se ei kiinnosta ostajia. Väärän näköinen jaa hinta liian korkea. Seuraillut tässä parikymmentä vuotta naapuristoa. Meitsillä kerran tehty keittiöremppa, ei vanhassa mitään vikaa, pikkasen nykyaikaistin ja tein mieleisekseni Tossa naapurissa on jo neljännen kerran keittiökaapit nostettuna pihalle. Kas, asunto myyty viiden vuoden välein ja aina kun omistaja vaihtunut, aina alkaa kaakeleiden vaihtaminen :DDDDD

Päätän keittiöremonttiaiheisen jaaritteluni tältä osin. Mun mielipide, käytännössä kaikki turhat remontiot on turhia remontteja.

=DW=

Paloma.se.co kirjoitti:

Olen lukenut että graniitti pitää kyllästää ennen käyttöä. Kyllästysaine sulkee huokoset ja aine tulee yleensä mukana kun ostaa tason.

Mökin kesäkeittiössä meillä on harmaan-valkoisenkirjava italialainen graniitti, joka menee myös ensi keväänä vaihtoon. Kiven öljyämisestä huolimatta on kivi "imenyt" ruostetta tasolle unohtuneesta grilliritilästä, punkkua ja mustikkaakin siellä hienonhienoissa huokosissa on puhdistusyrityksistä huolimatta. Myös sinne laitatamme kvartsitasot seuraavaksi.

Paloma.se.co kirjoitti:

Olen lukenut että graniitti pitää kyllästää ennen käyttöä. Kyllästysaine sulkee huokoset ja aine tulee yleensä mukana kun ostaa tason.

Omille graniittitasoilleni en ole tehnyt mitään muuta kuin pyyhkinyt puhtaaksi kostealla liinalla. Muuta puhdistusainetta en ole käyttänyt kuin Fairy-tilkan veden seassa. Jos on päässyt huomaamatta kuivumaan jotain kiinteämpää sokeripitoista, olen vetänyt sellaisen lian terävällä sileällä veitsenterällä pois.

Kivitasot olen ostanut mittojen mukaan hiottuna ja valmiina keittiötasoina suomalaisista kiviliikkeistä. Mitään erityiskäsittelyjä en ole niille itse tehnyt enkä teettänyt. Hyvinä ovat säilyneet.

Ainoa kivitaso, jonka olen kuullut tai nähnyt imevän sisälleen jotain, on marmori. Nykyisessä kotitalossamme on porraskäytävissä vaaleasta graniitista valmistetut, kiiltäväpintaiset portaat, eikä niissä ole näkynyt mitään lika- tai kulumaläikkiä - ei ainakaan vielä reilun parin vuoden käytön jälkeen.

optimisti-orvokki kirjoitti:

Omille graniittitasoilleni en ole tehnyt mitään muuta kuin pyyhkinyt puhtaaksi kostealla liinalla. Muuta puhdistusainetta en ole käyttänyt kuin Fairy-tilkan veden seassa. Jos on päässyt huomaamatta kuivumaan jotain kiinteämpää sokeripitoista, olen vetänyt sellaisen lian terävällä sileällä veitsenterällä pois.

Kivitasot olen ostanut mittojen mukaan hiottuna ja valmiina keittiötasoina suomalaisista kiviliikkeistä. Mitään erityiskäsittelyjä en ole niille itse tehnyt enkä teettänyt. Hyvinä ovat säilyneet.

Ainoa kivitaso, jonka olen kuullut tai nähnyt imevän sisälleen jotain, on marmori. Nykyisessä kotitalossamme on porraskäytävissä vaaleasta graniitista valmistetut, kiiltäväpintaiset portaat, eikä niissä ole näkynyt mitään lika- tai kulumaläikkiä - ei ainakaan vielä reilun parin vuoden käytön jälkeen.

Lue lisää

Portaat.

Niitä pestään pesuaineilla. Oletettavasti pesuaineissa jotain vahoja jne myös. Elikkäs niitä käsitellään. Näissä keittiötasoissa se ero, ei niitä pestä kivipinnoille tarkoitetuilla pesuaineilla. Kuten joku kirjoittikin, jollain astianpesuaineella tai yleispuhdistusaineella. Elikkäs keittiötasojen huolto ikäänkuin unohtuu, niitä vaan pestään. Ja ihan varmasti, jos mille tahansa materiaalille kaadetaan jotain öljyä, muuta rasvaa, se imeytyy kyll aikanaan, jos materiaali on huokoista.

Asiasta sivuun. Saunan lauteet. Noh, ne nyt lähes aina puuta. Uutena net käsitellään jollain saunasuojalla, jatkossa niitä lähinnä pestään, harvakseen, jollain, millä lie pesuaineilla. Niinno. Ajat sitten tein mökille saunaremontin. Vanhassa saunassa oli vesivahinkojuttua ja tein pikkasen muutoksia.nIhan siisti sauna edelleen. Kai jotain kymmenen vuotta sitten otin ja hioin laudelankut, nyt melkolailla uuden näköiset. Ei saunanlauteet mitään lahoa tai niiden vaihtamiseen ei ole mitään aitoa syytä. Ne vaaan on helpompi vaihtaa, kuin kunnostaa entiset. Ja tuleehan niistä aina vähän eri näköiset. Kuitenkin lauteiden vaihtamisen påäällimmäsin kannustin on lankkukauppias.

Edelleen mieltä, suuri osa remonteista tarpeettomia. Koskee siis tätä ulkonäköasiaa. Rakenteissa jne voi vikoja olla, mutta ikinä ei keittiötason ole kuullut menneen purkukuntoon yhtään mitään muusta syystä, kuin pikkumuutosten takia, tai ulkonäkösyistä.

Päätän keittiötasojaaritteluni taas vaihteeksi tähän .DDD

=DW=

ö-Öö kirjoitti:

Portaat.

Niitä pestään pesuaineilla. Oletettavasti pesuaineissa jotain vahoja jne myös. Elikkäs niitä käsitellään. Näissä keittiötasoissa se ero, ei niitä pestä kivipinnoille tarkoitetuilla pesuaineilla. Kuten joku kirjoittikin, jollain astianpesuaineella tai yleispuhdistusaineella. Elikkäs keittiötasojen huolto ikäänkuin unohtuu, niitä vaan pestään. Ja ihan varmasti, jos mille tahansa materiaalille kaadetaan jotain öljyä, muuta rasvaa, se imeytyy kyll aikanaan, jos materiaali on huokoista.

Asiasta sivuun. Saunan lauteet. Noh, ne nyt lähes aina puuta. Uutena net käsitellään jollain saunasuojalla, jatkossa niitä lähinnä pestään, harvakseen, jollain, millä lie pesuaineilla. Niinno. Ajat sitten tein mökille saunaremontin. Vanhassa saunassa oli vesivahinkojuttua ja tein pikkasen muutoksia.nIhan siisti sauna edelleen. Kai jotain kymmenen vuotta sitten otin ja hioin laudelankut, nyt melkolailla uuden näköiset. Ei saunanlauteet mitään lahoa tai niiden vaihtamiseen ei ole mitään aitoa syytä. Ne vaaan on helpompi vaihtaa, kuin kunnostaa entiset. Ja tuleehan niistä aina vähän eri näköiset. Kuitenkin lauteiden vaihtamisen påäällimmäsin kannustin on lankkukauppias.

Edelleen mieltä, suuri osa remonteista tarpeettomia. Koskee siis tätä ulkonäköasiaa. Rakenteissa jne voi vikoja olla, mutta ikinä ei keittiötason ole kuullut menneen purkukuntoon yhtään mitään muusta syystä, kuin pikkumuutosten takia, tai ulkonäkösyistä.

Päätän keittiötasojaaritteluni taas vaihteeksi tähän .DDD

=DW=

Lue lisää

Lauteita on tullut nähdyksi monenlaisia ja olen ollut mukana suunnittelemassa ja tekemässäkin muutamia. Upeimmat tehtiin ystävien mökille ideani pohjalta 1970-luvun puolivälissä, kun miehet suunnittelivat suuren haapa-puun kaatamista rannalta samoihin aikoihin, kun rakensivat yhdessä uutta, hieman erikoista saunarakennusta.

Lauteet tehtiin sitten kokonaan yhdestä kuivatusta ja halkaistusta haavasta. Niitä oli mukava suunnitella ja mittailla.

Puu kaadettiin, kuorittiin ja halkaistiin, eikä sitä sitten muuten käsiteltykään kuin hiekkapaperilla vähän pyyhkäistiin pintaa, sen jälkeen, kun mieheni oli halkaissut lauteiden pituiset pöllit moottorisahalla. Ulkopuolelta pintaa taidettiin vähän vetäistä kuorimaraudalla, että saatiin kuori irtoamaan.

Runko oli niin paksu, että kahdesta puolikkaasta tuli komeat lauteet, ja siinä voi istua suurikin joukko isoja miehiä. Aitokiukaasta riitti löylyä vielä seuraavana aamunakin, jos joku halusi lämmitellä aamu-uinnin yhteydessä tai muuten. Samanlaisia lauteita en ole vieläkään nähnyt missään. Olisi kiva päästä joskus vielä kerran saunomaan nyt jo kuolleitten ystävieni mökille. - En ole viitsinyt ottaa yhteystietoja selville, vaikka tiedän, että miehen veljen lapsista joku peri mökkipaikan.