Luottamus Jumalaan antaa onnellisuutta

Anonyymi

Py­häin­päi­vä­nä pois­nuk­ku­nei­den py­hien muis­to roh­kai­see ole­maan on­nel­li­nen ja iloit­se­maan us­kos­ta, jon­ka pää­mää­rä­nä on ikui­nen elä­mä tai­vaas­sa.

Jee­sus aloit­ti vuo­ri­saar­nan opet­ta­mal­la oi­ke­as­ta au­tuu­des­ta eli on­nel­li­suu­des­ta. Hä­nen ope­tuk­sen­sa poik­ke­si suu­res­ti in­hi­mil­li­ses­tä on­nen ym­mär­ryk­ses­tä. Ih­mis­mie­les­sä aja­tus on­nel­li­suu­des­ta on hy­vin usein ajal­li­seen elä­mään liit­ty­vä me­nes­ty­mi­nen ja hy­vän ko­ke­mi­nen.

Va­pah­ta­ja ei ker­to­nut pu­hees­saan ajal­li­sis­ta asi­ois­ta. Ope­tuk­sen ydin oli hen­gel­li­sis­sä ja ian­kaik­ki­sis­sa asi­ois­sa.

Ih­mi­sel­lä on nä­ky­vä ruu­miil­li­nen osa ja nä­ky­mä­tön hen­gel­li­nen osa, joka on ian­kaik­ki­nen. Hen­gel­li­seen kuu­luu Ju­ma­lan lah­joit­ta­ma us­ko, jol­la omis­te­taan Jee­suk­sen val­mis­ta­ma van­hurs­kaus.

Sy­dä­men us­ko an­taa rau­han

Jee­sus sa­noi on­nel­lis­ten ole­van muun mu­as­sa vai­vai­sia, mur­heel­li­sia, kär­si­väl­li­siä, näl­käi­siä ja ja­noi­sia. Hän ku­va­si näil­lä tun­to­mer­keil­lä us­ko­ne­lä­män kil­voi­tus­ta, jos­sa ko­e­taan mo­nes­ti näi­tä kuor­mia ja mur­hei­ta.

Us­ko­vai­nen on yh­tä ai­kaa Ju­ma­lan ar­mos­ta van­hurs­kas ja it­ses­sään syn­ti­nen. Näi­den kah­den osan vä­lil­lä on tais­te­lu. Tuon tais­te­lun seu­rauk­se­na us­ko­vai­nen tun­tee omas­sa us­ko­ne­lä­mäs­sään Va­pah­ta­jan ker­to­mia tun­to­merk­ke­jä.

Jee­sus ei kui­ten­kaan tar­koit­ta­nut seu­raa­jien­sa ole­van on­nel­li­sia lu­et­te­le­mien­sa vai­vo­jen vuok­si. Hän sa­noi hei­tä on­nel­li­sik­si sen lu­pauk­sen vuok­si, joka tä­män­kal­tai­sil­le on an­net­tu.

Jee­sus ker­toi jo­kai­sen ko­et­te­le­muk­sen ja vas­toin­käy­mi­sen koh­dal­la myös avun saa­mi­ses­ta: au­tu­aat saa­vat loh­du­tuk­sen ja pe­ri­vät maan, hei­dät ra­vi­taan, he saa­vat näh­dä Ju­ma­lan ja hei­dän on tai­vaan val­ta­kun­ta.

Jee­suk­sen ope­tuk­ses­sa to­del­li­nen kes­tä­vä on­nel­li­suus on sy­dä­mes­sä ole­va us­ko, joka tuo Ju­ma­lan rau­han si­sim­pään. Ih­mi­sen au­tuus on elää Ju­ma­lan yh­tey­des­sä. Ih­mis­sy­dän saa rau­han vain Ju­ma­las­sa. (KO1.)

Kaik­ki on Ju­ma­lan kä­des­sä

Ju­ma­lal­la on tie­dos­saan jo­kai­sen ih­mi­sen koko elä­mä alus­ta lop­puun as­ti. ”Si­nun sil­mä­si nä­ki­vät mi­nut jo idul­la­ni, si­nun kir­jaa­si on kaik­ki kir­joi­tet­tu. En­nen kuin olin elä­nyt päi­vää­kään, oli­vat kaik­ki päi­vä­ni jo luo­dut.” (Ps. 139:16.)

Hä­nel­tä tu­lee kaik­ki ajal­li­sen elä­män siu­naus lah­ja­na (Jaak. 1:17). Elä­mäs­sä ko­et­tu me­nes­ty­mi­nen ja hy­vin­voin­ti tuo­vat on­nel­lis­ta ja kii­tol­lis­ta miel­tä. Us­kon pää­mää­rä ei kui­ten­kaan ole tä­män ny­kyi­sen elä­män siu­nauk­ses­sa, vaan us­ko on sitä var­ten, et­tä sil­lä saa­vu­te­taan ikui­nen elä­mä tai­vaas­sa Ju­ma­lan yh­tey­des­sä.

Ju­ma­la hoi­taa ja kan­taa val­ta­kun­nas­saan us­kos­saan heik­ko­ja, näl­käi­siä ja ja­noi­sia lap­si­an­sa. Hä­nen sa­nan­sa roh­kai­see us­ko­maan. Kuo­le­ma­ton sie­lu elää Ju­ma­lan sa­nas­ta.

Syn­nin­pääs­tön evan­ke­liu­mi puh­dis­taa oman­tun­non kai­kes­ta syn­nis­tä ja an­taa ian­kaik­ki­sen elä­män toi­von nä­kö­a­lan. Vaik­ka jo­kai­nen jou­tuu elä­mäs­sään ko­et­te­le­muk­siin ja vas­toin­käy­mi­siin, on us­ko­vai­sel­la loh­tu­naan us­kon tuo­ma luot­ta­mus Ju­ma­laan.

Us­kon pää­mää­rä­nä
tai­vas

Py­häin­päi­vää vie­te­tään Ju­ma­lan py­hit­tä­mien ih­mis­ten päi­vä­nä. Se ei ole vai­na­jien päi­vä ei­kä pel­käs­tään us­kos­sa nuk­ku­nei­den muis­to­päi­vä, vaan kaik­kien py­hien päi­vä. Se on sekä us­kos­sa nuk­ku­nei­den et­tä vie­lä täs­sä ajas­sa elä­vien py­hi­tet­ty­jen päi­vä. Py­häin­päi­vä ja sen ai­he suun­taa­vat kat­seen ian­kaik­ki­suu­teen, ajan ra­jan taak­se.

Jee­sus muis­tut­ti pro­fee­tois­ta, jo elä­män­sä päät­tä­neis­tä us­ko­vai­sis­ta, joi­ta oli vai­not­tu ja jopa ta­pet­tu hei­dän us­kon­sa täh­den. He ei­vät luo­pu­neet us­kos­taan vai­keuk­sis­sa ja vai­nois­sa, vaan pi­ti­vät sen elä­män­sä lop­puun saak­ka ja voit­ti­vat si­ten ikui­sen elä­män tai­vaas­sa. Hei­dän esi­mer­kil­lään Jee­sus roh­kai­si ai­ka­lai­si­aan ja kaik­kien ai­ko­jen us­ko­vai­sia iloit­se­maan ja rie­muit­se­maan us­kos­ta.

Ju­ma­lan sana ke­hot­taa muis­ta­maan en­ti­siä py­hiä ja sitä, mil­lai­nen on­nel­li­nen lop­pu oli hei­dän us­kol­laan. Hei­dän palk­kan­sa on suu­ri tai­vaas­sa.

Ol­koon nyt­kin py­häin­päi­vä­nä en­tis­ten pois­nuk­ku­nei­den py­hien muis­to roh­kai­se­mas­sa kil­voit­te­le­maan. He tun­nus­ti­vat ole­van­sa vie­rai­ta ja muu­ka­lai­sia maan pääl­lä ja et­si­vät pa­rem­paa, tai­vaal­lis­ta iloa. He voit­ti­vat us­kon kaut­ta tur­vau­tu­es­saan Ju­ma­laan ja hä­nen ar­moon­sa. (Hepr. 11:13.)

Heikki Saarikoski

3

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Valhetta valhetta vainen.

    • Psalmit:
      5:7 Sinä hukutat valheen puhujat; murhamiehet ja viekkaat ovat Herralle kauhistus

    • Pitää olla hyvin kiero, että pystyy itseään pettämään.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tiedätkö, että haluaisin panna

      Sinua. Onko sinulla samanlaiset ajatukset ja tunteet?
      Ikävä
      161
      2810
    2. Se oli siinä sitten

      Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on määrännyt kaiken maan Ukrainalle toimittaman sotilaallisen tuen tauolle, kertoo
      NATO
      726
      2460
    3. Paljonko aikaa on kulunut siitä kun viimeksi tapasit hänet?

      Päiviä? Viikkoja? Kuukausia? Vuosia?
      Ikävä
      53
      2364
    4. Mikä sinua ja kaivattuasi

      Yhdistää?
      Ikävä
      135
      2220
    5. Ajelen varmaan siellä suunnalla

      taas yöllä, vahingossa käyn sun pihalla. 😏 m
      Ikävä
      63
      1905
    6. Trump tekee rauhan Amerikan ja Venäjän ehdoilla

      Ukraina luovuttaa Venäjän haluamat alueet Venäjälle. Ukraina luovuttaa Amerikan haluamat arvokkaat mineraalit Amerikall
      Maailman menoa
      248
      1734
    7. Hyväksytty kaivattusi

      Vartaloa vai et? Rehellinen vastaus
      Ikävä
      31
      1391
    8. Syvälliset keskustelut

      Olisivat tärkeintä ensisijaisesti hänen kanssaan Tulisi sellainen hetki, mutta kaikki meni pieleen
      Ikävä
      20
      1329
    9. Minulta loppuu aika

      Halusin olla täydellinen. Nyt näyttää siltä että viimeinen kiristys jää puolitiehen, sillä h-hetki on jo ihan kohta käsi
      Ikävä
      31
      1222
    10. Olisipa sitä henkisesti eheämpi ja rohkeampi

      mikään maallinen mammona ei itseäni kiinnosta, eikä sen menetys kiinnostus. Mutta kun kohtaa jonkun sykäyttävän ihmisen,
      Ikävä
      16
      1215
    Aihe