Mitä olisit halunnut..

Tosiaan, "kaikki miehistä" on melkein uuden aiheen veroinen. Luuletko että nämä velikullat täällä meille "kaiken" kertoisivat? ;)))

Mikä kysymys on jäänyt vaille vastausta? Annahan tulla, niin yritetään auttaa naista ylämäessä.

Arska kirjoitti:

Mikä kysymys on jäänyt vaille vastausta? Annahan tulla, niin yritetään auttaa naista ylämäessä.

Niin mitä vanhemmaks mä tuun niin sitä vähemmän miesten ajatusmaailmaa ymmärrän..
Mietittyäni tota aloitusta tarkemmin, ei siitä tiedosta minkä olis saanut kaksvitosena olis varmaan enää mitään hyötyä. Niin se maailma muuttuu, pätee kyllä varmaan meihin naisiinkin..
Tää ei siis ollut mikään moite teille miehille, päinvastoin itse taidan olla "pihalla" :)))

Hyvin kaunis kuvaus, eikä ollenkaan vaikea nähdä sielun silmillä katsoen. Joku on sanonut että sielu puhuu kuvin, järki (intellekt) sanoin. Näen edessäni suuren vanhan tammen, kun ne ovat minun suosikkipuitani ja niitä kasvaa paljon täällä, missä minä asun. Mielestäni kuvasi sopii täydellisesti juuri tammeen.

Elämän valinnoista puheen ollen, omalla kohdallani voin nähdä näin jälkikäteen että monet valinnoista-ratkaisuista ovat kyllä olleet ihan "oikeita", jos nyt niin voi sanoa, mutta ne olisi voinut hyvin tehdä paljon aikaisemmin. Olen ollut pelkuri ja valinnut sen tutun ja turvallisen vaikka se on maksanut kärsimystä. Viimein on kuitenkin elämä pakottanut tekemään juuri *sen* valinnan.

Olisitko itse halunnut etukäteen tietää, millekö oksalle hypätä?

vio-letti kirjoitti:

Hyvin kaunis kuvaus, eikä ollenkaan vaikea nähdä sielun silmillä katsoen. Joku on sanonut että sielu puhuu kuvin, järki (intellekt) sanoin. Näen edessäni suuren vanhan tammen, kun ne ovat minun suosikkipuitani ja niitä kasvaa paljon täällä, missä minä asun. Mielestäni kuvasi sopii täydellisesti juuri tammeen.

Elämän valinnoista puheen ollen, omalla kohdallani voin nähdä näin jälkikäteen että monet valinnoista-ratkaisuista ovat kyllä olleet ihan "oikeita", jos nyt niin voi sanoa, mutta ne olisi voinut hyvin tehdä paljon aikaisemmin. Olen ollut pelkuri ja valinnut sen tutun ja turvallisen vaikka se on maksanut kärsimystä. Viimein on kuitenkin elämä pakottanut tekemään juuri *sen* valinnan.

Olisitko itse halunnut etukäteen tietää, millekö oksalle hypätä?

Lue lisää

Koska se ei olisi vahvistanut kokemusperäistä uskoa tai tietoa valita tukevampi oksa.

"Joka ei tunne historiaansa, on tuomittu tekemään sen erehdykset uudestaan" sanoi taas muistaakseni Sir Winston Churcill. Oikeassa ovat kait molemmat.

Olen sammoja kysymyksiä miettinyt kuin sinäkin, kunnes tulin sen kysymyksen eteen että mitäs minä sillä tiedolla sitten tekisin? Jos saisin tietää mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, saisiko se minut muuttamaan elämääni vaiko jopa toivomaan tai pelkäämään kuolemaa? Ja jos saisin tietää onko avaruus rajallinen tai rajaton, mihin minä sitä tietoa käyttäisin?

Ne ovat vähän samankaltaisia kysymyksiä kuin onko "Jumala" todella olemassa ja minkälainen "Hän" siinä tapauksessa olisi?

Onko sinulla ehkä vastauksia näihin kysymyksiin? :)))

vio-letti kirjoitti:

"Joka ei tunne historiaansa, on tuomittu tekemään sen erehdykset uudestaan" sanoi taas muistaakseni Sir Winston Churcill. Oikeassa ovat kait molemmat.

Olen sammoja kysymyksiä miettinyt kuin sinäkin, kunnes tulin sen kysymyksen eteen että mitäs minä sillä tiedolla sitten tekisin? Jos saisin tietää mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, saisiko se minut muuttamaan elämääni vaiko jopa toivomaan tai pelkäämään kuolemaa? Ja jos saisin tietää onko avaruus rajallinen tai rajaton, mihin minä sitä tietoa käyttäisin?

Ne ovat vähän samankaltaisia kysymyksiä kuin onko "Jumala" todella olemassa ja minkälainen "Hän" siinä tapauksessa olisi?

Onko sinulla ehkä vastauksia näihin kysymyksiin? :)))

Lue lisää

Mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. No ei mitään, paitsi maatumista tai tuhkautumista. Tieto siitä, onko avaruus rajallinen vai rajaton ei vaikuta päivittäisen ruokalistan laatimiseen vaan antaa ymmärrystä kaikkeuden hahmottamiseen. Entäpä Jumalan olemus, mikä, missä ja kenen Jumala. Uhraako Jumala Jumaluuttaan kaikkeuden periferiassa olevalle maapallolle, vai onko meillä täällä hänen valtuuttamansa aluepäällikkö

vio-letti kirjoitti:

"Joka ei tunne historiaansa, on tuomittu tekemään sen erehdykset uudestaan" sanoi taas muistaakseni Sir Winston Churcill. Oikeassa ovat kait molemmat.

Olen sammoja kysymyksiä miettinyt kuin sinäkin, kunnes tulin sen kysymyksen eteen että mitäs minä sillä tiedolla sitten tekisin? Jos saisin tietää mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, saisiko se minut muuttamaan elämääni vaiko jopa toivomaan tai pelkäämään kuolemaa? Ja jos saisin tietää onko avaruus rajallinen tai rajaton, mihin minä sitä tietoa käyttäisin?

Ne ovat vähän samankaltaisia kysymyksiä kuin onko "Jumala" todella olemassa ja minkälainen "Hän" siinä tapauksessa olisi?

Onko sinulla ehkä vastauksia näihin kysymyksiin? :)))

Lue lisää

-kysymyksiä on aina yhtä paljon kuin vastauksiakin,ja molempia niin vääriä,kuin oikeita sellaisia.Loppujen lopuksi ehkä kuitenkin kaikkein tärkeintä on elää NYT. :)

Reyo kirjoitti:

-kysymyksiä on aina yhtä paljon kuin vastauksiakin,ja molempia niin vääriä,kuin oikeita sellaisia.Loppujen lopuksi ehkä kuitenkin kaikkein tärkeintä on elää NYT. :)

"Carpe diem, quam minimum credula postero"
Siis, eläkäämme nyt, huomisesta kun emme vielä mitään tiedä! :)

Taatto kirjoitti:

Mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. No ei mitään, paitsi maatumista tai tuhkautumista. Tieto siitä, onko avaruus rajallinen vai rajaton ei vaikuta päivittäisen ruokalistan laatimiseen vaan antaa ymmärrystä kaikkeuden hahmottamiseen. Entäpä Jumalan olemus, mikä, missä ja kenen Jumala. Uhraako Jumala Jumaluuttaan kaikkeuden periferiassa olevalle maapallolle, vai onko meillä täällä hänen valtuuttamansa aluepäällikkö

Lue lisää

Tästä aiheesta minulla olisi paljonkin ajatuksia, mutta se keskustelu menisi liian henkilökohtaisille alueille ollakseen antoisa... heitän vain tällaisen kysymyksen - voiko "Jumalaa" olla olemassa ilman ihmistä jonka ajatusmaailma on hahmottanut hänet? jne.. Siitä ehkä saat käsityksen ajatuksistani...

Ja taas mentiin off topic että rytisi ;)))

vio-letti kirjoitti:

Tästä aiheesta minulla olisi paljonkin ajatuksia, mutta se keskustelu menisi liian henkilökohtaisille alueille ollakseen antoisa... heitän vain tällaisen kysymyksen - voiko "Jumalaa" olla olemassa ilman ihmistä jonka ajatusmaailma on hahmottanut hänet? jne.. Siitä ehkä saat käsityksen ajatuksistani...

Ja taas mentiin off topic että rytisi ;)))

Lue lisää

Johon minun on helppo vastata. Ei voi.
Sinänsä mielenkiintoinen aihe, johon on vaikea olla sekoittamatta uskomuksia, joita ilman ei olisi kysymystäkään.

Taatto kirjoitti:

Johon minun on helppo vastata. Ei voi.
Sinänsä mielenkiintoinen aihe, johon on vaikea olla sekoittamatta uskomuksia, joita ilman ei olisi kysymystäkään.

..olisi suuri kiusaus jatkaa tätä keskustelua kun tämä on yksi mieliaiheitani. Mutta kun se ei ollut ketjun aihe, niin kiitos ja kumarrus, ehkä toiste.. :)

vio-letti kirjoitti:

..olisi suuri kiusaus jatkaa tätä keskustelua kun tämä on yksi mieliaiheitani. Mutta kun se ei ollut ketjun aihe, niin kiitos ja kumarrus, ehkä toiste.. :)

Jumaluus on aiheena mielenkiintoinen, ja sinulla on ajatuksia, niin että teehän sopiva avaus. Luulen, että aihe kiinnostaa monia.

Juniperus kirjoitti:

Jumaluus on aiheena mielenkiintoinen, ja sinulla on ajatuksia, niin että teehän sopiva avaus. Luulen, että aihe kiinnostaa monia.

Varmasti kiinnostaa, mutta minun yhteenlaskettu elämänkokemukseni sanoo, että se on hyvin arka aihe keskusteltavaksi. Monille heidän uskonsa on henkilökohtainen ja hyvin vahvasti tunteisiin liittyvä. Luulisin että juuri siksi siitä on vaikea keskustella.

Sellaisena kun minä aiheesta haluaisin jutella, se sopisi paremmin takkatulen ääreen. Lasi viiniä ei olisi pahitteeksi... :)

vio-letti kirjoitti:

Varmasti kiinnostaa, mutta minun yhteenlaskettu elämänkokemukseni sanoo, että se on hyvin arka aihe keskusteltavaksi. Monille heidän uskonsa on henkilökohtainen ja hyvin vahvasti tunteisiin liittyvä. Luulisin että juuri siksi siitä on vaikea keskustella.

Sellaisena kun minä aiheesta haluaisin jutella, se sopisi paremmin takkatulen ääreen. Lasi viiniä ei olisi pahitteeksi... :)

Lue lisää

Tottakai aihe on arka, mutta eihän sen tarvitse estää keskustelua. Minulla ei ole tarvetta käännyttää ketään, pikemminkin tulla käännytetyksi, ja keskustelusta voi aina saada uusiakin näkökulmia.

Jokaisen uskoa tai uskomattomuutta tulee kunnioittaa, ja kaikilla olkoon oikeus mielipiteeseensä. Takkatuli ja viinilasi houkuttaisivat, mutta nyt on tyydyttävä tähän virtuaalimaailmaan.

niitä mietit...tulee vain niin pieni olo kun rupeaa avaruuden äärettömyyttä ja aikamatkaa sinne äärettömyyteen..itikan kusia ollaan...

Pirre* kirjoitti:

niitä mietit...tulee vain niin pieni olo kun rupeaa avaruuden äärettömyyttä ja aikamatkaa sinne äärettömyyteen..itikan kusia ollaan...

, kirjoitus ei suju ajatuksen nopeudella ja tätoo jäädä toisinaan sanoja välistä pois...:)

Niin ja sitten kun ajattelemme tätä omaa aikaamme tässä maailman kaikkeuden ajassa, tulee itselleni sellainen sekunti fiilis..

Ihan tosi, kiltteys ei kannata. Jos alkaa kantaa toisten taakkoja vain siksi, ettei heitä itseään se huvita, niin sitä hommaa ja sen tarjoajia riittää. Minulla on sama kokemus elämästä.

Alkoholistiperheessä kasvaneena kärsin ennen kovasti vaivasta jota kirjallisuudessa kutsutaan "kristus-syndroomaksi". Se merkitsee sitä että luulee "maailmanpelastuksen" olevan omilla harteilla. Vasta terapiassa opin ettei se ole minun tehtäväni. Vaikka en enää vuosiin ollut alkoholistien kanssa ollut tekemisissä, niin "virtahevon varjo" oli läsnä kaikkialla. Siitäkään en ollut tietoinen. Nyt olen siitä tietoinen ja jos se täällä nokkaansa näyttää niin - ulos!

mietteet kuin sinulla Yrttiliisa. Mutta kasvejahan me ollaan molemmat..;) Ei se kiltteys kannata..

..heitin kirjat kesken lukuvuotta rehtorin eteen ja sanoin et nyt riittää!

Kun ei kannustettu,ei tehnyt mieli yrittääkään.Työtä oli tehtävä-se oli elämän malli siihen aikaan.

Moneen asiaan olisi ollut taitoja ja kiinnostusta,mutta mitäpä sitä pikku paikkakunnalla siihen aikaan...

No,elämä sitten johdatteli sinne sun tänne,nyt näillä vuosilla (58) - ei osaa ajatella niin kauas,koska on niin helppo sanoa,että varmaankin eläisin toisin...mene ja tiedä ja olisinko sen viisaampi..?!

ath kirjoitti:

..heitin kirjat kesken lukuvuotta rehtorin eteen ja sanoin et nyt riittää!

Kun ei kannustettu,ei tehnyt mieli yrittääkään.Työtä oli tehtävä-se oli elämän malli siihen aikaan.

Moneen asiaan olisi ollut taitoja ja kiinnostusta,mutta mitäpä sitä pikku paikkakunnalla siihen aikaan...

No,elämä sitten johdatteli sinne sun tänne,nyt näillä vuosilla (58) - ei osaa ajatella niin kauas,koska on niin helppo sanoa,että varmaankin eläisin toisin...mene ja tiedä ja olisinko sen viisaampi..?!

Lue lisää

sitä vain itsensä tekee menneitä "valintojaan" suremalla...paras vaan ajatella tehty mikä tehty ja yrittää löytää siitä ne hyvät jutut....minulla, tai meillä on kolme hyvää lasta....siinä miun parraat valinnat..

Otat esille yhden niistä asioista jonka minä ainakin olisin halunnut tietää 25 vuotiaana, nimittäin ettei elämä ole yhtä juoksua pää kainalossa paikasta toiseen. Niin sitä silloin juoksi kun päätön kana... voi hyvänen aika.

Minä luulen että monilla on se käsitys että elämää pitää suorittaa jollain lailla, että on sitä mitä tekee. Ja yleinen työhulluus on kyllä suomalainen kansantauti ;)))

On se hyvä että on päästy tänne näin pitkälle. Vieläkös sinä olet kauankin nelikymppinen, vai alatko jo lähennellä aikuisen ikää?

vio-letti kirjoitti:

Otat esille yhden niistä asioista jonka minä ainakin olisin halunnut tietää 25 vuotiaana, nimittäin ettei elämä ole yhtä juoksua pää kainalossa paikasta toiseen. Niin sitä silloin juoksi kun päätön kana... voi hyvänen aika.

Minä luulen että monilla on se käsitys että elämää pitää suorittaa jollain lailla, että on sitä mitä tekee. Ja yleinen työhulluus on kyllä suomalainen kansantauti ;)))

On se hyvä että on päästy tänne näin pitkälle. Vieläkös sinä olet kauankin nelikymppinen, vai alatko jo lähennellä aikuisen ikää?

Lue lisää

en vielä juossut kuin päätön kana. Elätin itseni työlläni kuvittelemattakaan saavani koskaan esim. omaa asuntoa, autoa jne. Näin kyllä, että naimisiin menolla kaikki tuo olisi ollut mahdollista, mutta kun ei sitä kaveria...
Siitä se pikku hiljaa tahti kiihtyi niin, että lopulta viimeiset 20 v todella juoksin työssäni kuin päätön kana. Ei ollut varaa hellittää työstä, olisi tullut nälkä ja vilu. Paremmin menestyneitten perheellisten pilkka ja iva oli jokapäiväistä, vaikka minähän ne heidän lapsilisänsä, verohelpotuksensa ja aravansa maksoin vanhanpojan verona ja muutenkin.
Nyt tuo kaikki on ohi. Reaaliarvoltaan pienenevällä eläkkeellä pystyn itseni elättämään melko kauan. Mitä sitten myöhemmin seuraa, sen toivon dementian peittävän minulta.

vio-letti kirjoitti:

Otat esille yhden niistä asioista jonka minä ainakin olisin halunnut tietää 25 vuotiaana, nimittäin ettei elämä ole yhtä juoksua pää kainalossa paikasta toiseen. Niin sitä silloin juoksi kun päätön kana... voi hyvänen aika.

Minä luulen että monilla on se käsitys että elämää pitää suorittaa jollain lailla, että on sitä mitä tekee. Ja yleinen työhulluus on kyllä suomalainen kansantauti ;)))

On se hyvä että on päästy tänne näin pitkälle. Vieläkös sinä olet kauankin nelikymppinen, vai alatko jo lähennellä aikuisen ikää?

Lue lisää

häämöttää muutaman vuoden kuluttua, äkkiä se aika menee.

Jos yhtä nopeasti menee, kuin tuo kahdestakymmenestäviidestä tähän neljäänkymmeneen neljään(kohta 45) niin kohta on 50,60,70 ja 80 -siunatkoon pitäsiköhän alkaa varmuuden vuoksi suunnittelemaan niitä 90 vuotis-juhlia :))))

Nyt kun on vielä siinä kunnossa, että jaksaa suunnitella.....

Marion.T kirjoitti:

häämöttää muutaman vuoden kuluttua, äkkiä se aika menee.

Jos yhtä nopeasti menee, kuin tuo kahdestakymmenestäviidestä tähän neljäänkymmeneen neljään(kohta 45) niin kohta on 50,60,70 ja 80 -siunatkoon pitäsiköhän alkaa varmuuden vuoksi suunnittelemaan niitä 90 vuotis-juhlia :))))

Nyt kun on vielä siinä kunnossa, että jaksaa suunnitella.....

Lue lisää

sitä kakkua ainakaa tee vielä valmiiks..:)))

Marion.T kirjoitti:

häämöttää muutaman vuoden kuluttua, äkkiä se aika menee.

Jos yhtä nopeasti menee, kuin tuo kahdestakymmenestäviidestä tähän neljäänkymmeneen neljään(kohta 45) niin kohta on 50,60,70 ja 80 -siunatkoon pitäsiköhän alkaa varmuuden vuoksi suunnittelemaan niitä 90 vuotis-juhlia :))))

Nyt kun on vielä siinä kunnossa, että jaksaa suunnitella.....

Lue lisää

Äitini tuossa juuri sitä ihmetteli että kuinka ihmeessä hänestä on ehtinyt tulla 75-vuotias! Niinhän sitä sanotaan että "Kaikki päivät jotka tulivat ja menivät, - en tiennyt että juuri ne olivat se elämä.."

Äitini sanoo aina että sisällään hän on ihan se sama kuin on ollutkin, mutta kun katsoo peiliin niin näkee että jotain on tapahtunut tai sitten ovat peilit huonontuneet mahdottomasti viime vuosina.. :)))

vio-letti kirjoitti:

Äitini tuossa juuri sitä ihmetteli että kuinka ihmeessä hänestä on ehtinyt tulla 75-vuotias! Niinhän sitä sanotaan että "Kaikki päivät jotka tulivat ja menivät, - en tiennyt että juuri ne olivat se elämä.."

Äitini sanoo aina että sisällään hän on ihan se sama kuin on ollutkin, mutta kun katsoo peiliin niin näkee että jotain on tapahtunut tai sitten ovat peilit huonontuneet mahdottomasti viime vuosina.. :)))

Lue lisää

Koen myös olevani vielä pojankoltiainen, mutta ehkä vertailu vanhoihin valokuviin osoittaa sittenkin fiilikseni oikeaksi.

Taatto kirjoitti:

Koen myös olevani vielä pojankoltiainen, mutta ehkä vertailu vanhoihin valokuviin osoittaa sittenkin fiilikseni oikeaksi.

Vertailu vanhoihin valokuviin saattaa olla kyllä hyvinkin positiivinen yllätys, monet kun ovat paremman näköisiä vähän aikuistuttuaan..
Tuota..öhöm.. mitäs tykkäsit? ;)

vio-letti kirjoitti:

Vertailu vanhoihin valokuviin saattaa olla kyllä hyvinkin positiivinen yllätys, monet kun ovat paremman näköisiä vähän aikuistuttuaan..
Tuota..öhöm.. mitäs tykkäsit? ;)

Lue lisää

Tottakai tuosta. Itseironia on välillä terveellistä ja kun sitä viljelee tarpeeksi se alkaa jopa naurattamaan.

Taatto kirjoitti:

Tottakai tuosta. Itseironia on välillä terveellistä ja kun sitä viljelee tarpeeksi se alkaa jopa naurattamaan.

No, kumpi voitti, peilikuva vai se toinen? -70, -80-luvulla otetut kuvat voivat kyllä vetää suupieltä hymyyn. Herrejee niitä frisyyrejä ja housunpuntteja. Ei silti, nythän ne ovat taas muotia ja nuori kansa maksaa niistä itsensä kipeeksi ja HM taas rikastuu entisestään..

vio-letti kirjoitti:

No, kumpi voitti, peilikuva vai se toinen? -70, -80-luvulla otetut kuvat voivat kyllä vetää suupieltä hymyyn. Herrejee niitä frisyyrejä ja housunpuntteja. Ei silti, nythän ne ovat taas muotia ja nuori kansa maksaa niistä itsensä kipeeksi ja HM taas rikastuu entisestään..

Lue lisää

Noihin aikoihin verrattuna, myönnettäköön. Toisaalta monien typeryyksien aikakautta en vaihtaisi tämän päivän maailmankatsomukseeni. Ei se nyt sen parempi tai oikeempi ole, en vaan vaihtaisi.

Taatto kirjoitti:

Noihin aikoihin verrattuna, myönnettäköön. Toisaalta monien typeryyksien aikakautta en vaihtaisi tämän päivän maailmankatsomukseeni. Ei se nyt sen parempi tai oikeempi ole, en vaan vaihtaisi.

Lue lisää

Ja nyt minä taas tulin tietenkin kauhean uteliaaksi, että millainen se maailmankatsomus oli ja millaiseksi se muuttui ja miksi se muuttui ja...? :)
Täytyy vähän läksyttää itseään vanhalla, kotoa opitulla sanonnalla; "uteliaisuus ei kuulu sivistykseen" ja minä kun olen mahdottoman sivistynyt niin... :)))

vio-letti kirjoitti:

Ja nyt minä taas tulin tietenkin kauhean uteliaaksi, että millainen se maailmankatsomus oli ja millaiseksi se muuttui ja miksi se muuttui ja...? :)
Täytyy vähän läksyttää itseään vanhalla, kotoa opitulla sanonnalla; "uteliaisuus ei kuulu sivistykseen" ja minä kun olen mahdottoman sivistynyt niin... :)))

Lue lisää

Naiivi on kai kuvaus silloin vallitsevasta ajatustavastani. Esimerkkinä jonkun asian muuttaminen. Koin, että eikö tämä nyt ole oikein kun se tehdään näin ja näin ja niin edelleen. Nyt jälkeenpäin on joutunut törmäämään kaikenmaailman byrokratiaan, jota silloin ei kuvitellut olevan edes olemassa. Esimerkkejä kyllä löytyy. Hymyssä suin kuitenkin muistelen noita aikoja, oli niissä puolena. Hitto, ihan oikeesti oli.

hyvä..!! :))

ja osti ison kasan Nokian osakkeita "henkilökuntahintaan" joskus seitkytluvulla ja myi ne myöhemmin pois turhina. Ei ole meidän perhe sijoittajasukua ei.

Nokialla kirjoitti:

ja osti ison kasan Nokian osakkeita "henkilökuntahintaan" joskus seitkytluvulla ja myi ne myöhemmin pois turhina. Ei ole meidän perhe sijoittajasukua ei.

Minunkin äitini oli Nokian kummitehtaalla töissä, vartosi siellä minutkin, viisikymmentäluvun puolivälissä.

Osakkeisiin ei kyllä siihen aikaan riittänyt rahat, hädintuskin leipään. Ei ollut meidän perhekkään sijoittajasukua, ei..

Nokialla kirjoitti:

ja osti ison kasan Nokian osakkeita "henkilökuntahintaan" joskus seitkytluvulla ja myi ne myöhemmin pois turhina. Ei ole meidän perhe sijoittajasukua ei.

Tuo on jo aika paha :(
Sitä jotenkin ajattelee sillä tavalla, että vaikkei raha onnelliseksi tekisikää, niin tuskinpa paljon onnettomammaksikaan.