Nimittäin siihen, pitäisikö valtion velkaa nyt lyhentää, vai ei. Ja jos ei, niin miten käyttää ne rahat, jotka menisivät velan lyhentämiseen. Kokoomus kuitenkin on ollut velan lyhentämisen kannalla. Demarithan ovat sitä mieltä, että velkaa ei pitäisi nyt lyhentää, vaan rahat pitäisi käyttää hyvinvointipalvelujen parantamiseen. En kuitenkaan ole kovin tarkkaan asiasta käytävää keskustelua seurannut enkä asiaa pohtinut, Kyselen nyt sitä seuraavasta ilmenevästä syystä, ja itseäni paremmilta talousviisailta.
Kokoomus on siis ollut velan lyhentämisen kannalla. Uusimmassa Suomen Kuvalehdessä kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti, kauppaneuvos ja kauppatieteiden kunniatohtori, Taloustutkimus Oy:n ja Suomen Lehtiyhtymä Oy:n omistaja on toista mieltä. Hänen mielestään lyhennyksiin varatut rahat pitäisi laittaa pörssiin, ostaa niillä hajautetusti eri pörssiyhtiöiden osakkeita eri puolilta maailmaa, kaikkiin maanosiin hajautettuna. Lehti on varma, että niiden tuotoilla voitaisiin alentaa veroja ja aikanaan lyhentää velkaa reippaamminkin.
Jokainen meistä tietää jotakin pörssisijoitusten riskeistä. Mutta totta on myös se, mitä Lehti tähdentää: riittävän pitkällä sijoitusjaksolla sijoitukset varmasti ovat voitollisia. ”Pitkässä juoksussa tulee luonnollisesti myös laskukausia, mutta ne korvautuvat ja ylittyvät aikanaan nousukausilla”, sanoo Lehti. Lehti on ”markkinoinut” ajatustaan päättäjille, ja kertoo saaneensa mm. valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailakselta sekä lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajaselta tukea näkemyksilleen.
Hän on esitellyt näkemystään myös valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle, valtion omistajaohjauksesta vastaavalle ministeri Jyri Häkämielehhe ja ulkoministeri Ilkka Kanervalle, mutta ei ole toistaiseksi sanaut niiltä selkeää kannanottoa. Olisivatko sidottuja muistaakseni hallitusneuvotteluissa kokoomuksen esittämään vaatimukseen valtion velan lyhentämisestä.
Minusta Lehden näkemyksessä on järkeä. Omista vaatimattomista kokemuksistanikin n. 20 vuoden ajalta tiedän todeksi tuon Lehden näkemyksen nousuista ja laskuista ja sen, että kyllä pitemmällä aikavälillä aina voiton puolelle päädytään. Osakkeita minulla on vain vähän, kun ammattitaidottomuuteni tuntien olen varovainen, mutta sijoitusrahasto-osuuksia on useampien välittäjien erilaisissa rahastoissa (osake-, yhdistelmä- ja korkorahastot), sekä suomalaisiin että useampiin ulkomaisiin osakkeisiin tai korkoinstrumentteihin sijoittaviin. Parhaimmillaan niiden vuotuisilla tuotoilla on esim. voinut hyvinkin tehdä pari-kolme ulkomaanmatkaa, heikoimmillaankaan en ole kaikki vaatimattomat sijoitukseni huomioon ottaen kai yhtenäkään vuonna päätynyt miinuksen puolelle.
Minun – tällaisen eläkeläisen – sijoitukset ovat tietenkin nappikauppaa ja perin vähäisellä asiantuntemuksella tehtyjä. Valtion sijoitusmahdollisuudet kuten asiantuntemuskin olisivat varmasti hyvät. Miksi niin ei tehdä? Miksi kokoomuskin on mieluummin velan lyhentämisen kannalla? Ja mikä mahtaa siis olla kepun kanta?
- - -
Kevennyksenä eräästä toisesta Eerosta: Eero Heinäluoma näkyy toivotelleen Ilkka Kanervan suurjuhlissa päivänsankarille onnea saatesanoin: ”Pidä sinä Ike jatkossakin huolta, että kokomuksen köli pysyy komeasti vedenpinnan yläpuolella!” Huumormiehii näkyy Heinäluoma olevan.
Vakavoituen: Heinäluoma taitaa olla myös maanpuolustuksen asialle paljon myönteisempi kuin esim. Erkki Tuomioja (siihen nyt ei kyllä paljon vaadita). Suurlähettiläs emeritus Ilkka Pastinen kiinnittää samaisessa SK:ssa huomiota Heinäluoman mielipiteisiin SK:n numerossa 2/08. Heinäluoma on todennut, että ”Suomen tulee sitoutua EU:n turvatakuisiin ilman mitään varauksia”. Tuomioja sen sijaan ryhtyi ulkoministerinä ollessaan turvatakuiden vesittämiseen todetessaan perussopimusehdotuksen osalta, että ”emme hyväksy mitään automatiikkaa”. Kyllä se Heinäluoma siitä vielä myös Naton kannalle vääntäytyy, viimeistään sitten, jos hänestä seuraava pääministeri tulee, uskon minä.
Mikä mahtaa olla Keskustan kanta?
42
953
Vastaukset
Kun KEPU on oppositiossa, se ulvoo ettei velkaa saa maksaa pois. Hallituksessa se on sitten yhtenä päivänä yhtä ja toisena toista mieltä.
Tämä on vähän samanlaista kuin KEPUn kanta valtion omistajaohjaukseen valtio-omisteisissa yhtiöissä. Oppositiossa KEPU ulvoi kurkku suorana mm. Soneran ja Fortumin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Silloin hallituksen olisi muka pitänyt määrätä mitä näissä pörssiyhtiöissä tehdään.
Nyt Stora Enson tapauksessa mm. mannertenvälinen nahjus Zero-Matti Vanhanen on mennyt joiden muka olemassa olevien säädöksien taakse. Mitään tällaisia hallituksen intervention estäviä säädöksiä tai lakeja ei tosiaankaan ole olemassa.
Kokonaan toinen asia on tietysti nk. Corporate Governance eli hyvä hallintotapa. Sen kannalta on hyvä, että valtio ei puutu myöskään Stora Enson toimintaan kuten ihan oikein se ei ole puuttunut Fortumin tai Soneran toimintaan.
KEPUn kaksinaamaisuus sen sijaan on tässäkin vastenmielistä, mutta kaksinaamaisuushan on KEPUn käyttövoima.- vastikkeetta!
Rahoilla tulee lyhentää valtionvelkaa, joka aiheutui rahamarkkinoiden maltillisesta vapauttamisesta. Kansa ja firmat velkantuivat ja laman tullessa ei ollutkaan varaa maksella takaisin luottojaan.
Käsittääkseni lainojen korkomenoja pystytään laskemaan vähentämällä lainan pääomaa.- JormaKKorhonen
...korkomenoja pystytään vähentämään, jos lainan pääomaa pystytään lyhentämään, mutta Lehden mielestä olisi kannattavampaa sijoittaa lyhennyksiin aiottu rahamäärä pörssiin, jolloin sen tuotoilla pystyttäisiin lyhentämään samalla tavalla lainaa ja pienentämään korkomenoja, ja oma pääoma säilyisi ennallaan ja jopa voisi kasvaa.
Pörssisijoittamisessa tietysti on aina riskinsä, ja ehkäpä hallitus aikojen huononemista ehkä aiheellisestikin peläten haluaa pelata "varman päälle", vaikka se ei kovin tuottoisaa olisikaan. - ja osalla
JormaKKorhonen kirjoitti:
...korkomenoja pystytään vähentämään, jos lainan pääomaa pystytään lyhentämään, mutta Lehden mielestä olisi kannattavampaa sijoittaa lyhennyksiin aiottu rahamäärä pörssiin, jolloin sen tuotoilla pystyttäisiin lyhentämään samalla tavalla lainaa ja pienentämään korkomenoja, ja oma pääoma säilyisi ennallaan ja jopa voisi kasvaa.
Pörssisijoittamisessa tietysti on aina riskinsä, ja ehkäpä hallitus aikojen huononemista ehkä aiheellisestikin peläten haluaa pelata "varman päälle", vaikka se ei kovin tuottoisaa olisikaan.vähentää lainaa. Sellainen kompromissi sopisi varmasti kaikille ja tulee varmasti joltakin osin myös toteutumaankin. Osan ylijäämästä valtio sijoittaa joka tapauksessa johonkin. Toivottavasti työllistävästikin ja tietenkin saaden sitä kautta lisää veroeuroja sekä vähentämään osaltaan työttömyysmenoja ja siitä aiheutuvia muita kustannuksia.
Mielipiteeni siis on, että osa pörssiin/työllisyyttä edistäviin sijoituksiin ja osa valtion velan lyhentämiseen. :) - Kepulireppana
JormaKKorhonen kirjoitti:
...korkomenoja pystytään vähentämään, jos lainan pääomaa pystytään lyhentämään, mutta Lehden mielestä olisi kannattavampaa sijoittaa lyhennyksiin aiottu rahamäärä pörssiin, jolloin sen tuotoilla pystyttäisiin lyhentämään samalla tavalla lainaa ja pienentämään korkomenoja, ja oma pääoma säilyisi ennallaan ja jopa voisi kasvaa.
Pörssisijoittamisessa tietysti on aina riskinsä, ja ehkäpä hallitus aikojen huononemista ehkä aiheellisestikin peläten haluaa pelata "varman päälle", vaikka se ei kovin tuottoisaa olisikaan.Lehden mielestä valtion pitäisi siis ryhtyä velkavivulla sijoituksilleen tuottoa hankkimaan. Islantilaiset sitä ovat tehneet ja nyt on koko maan talous romahduspisteessä. Eiköhän Katainen ymmärrä puoluetoveriaan paremmin kuinka valtion varoja halinnoidaan.
- saittikepulaisenahan
minä en tietenkään ymmärrä näistä sijoitusasioista likikään niin paljon, kuin sinä ymmärrät mutta kyllä minulle velanmaksuun varatun rahan käyttäminen pörssipeliin edustaa riskiä, johon en itse ryhdy.
Kysymyshän on tietenkin myös aikajänteestä, koska lyhennykseen tarvittavat rahat on oltava käytettävisä. Vuosi tai viisi vuotta ovat aikalailla eri asioita.
Tämä ei tarkoita, ettenkö sijoita varojani hajautetusti osakkeisiin ja osakerahastoihin globaalisti. Kun ottaa huomioon, että osakeriski voi pahimmillaan olla 100%, niin silloin voi mitoittaa oman riskihalukkuutensa varallisuutensa mukaan.
Eläkevaroja voisi mielestäni suuremmassakin mittakaavassa sijoittaa pörsseihin. Siinähän ei varsinaisesti isompaa vahinkoa pääse syntymään vaikka hiukan välillä riskit realisoituvatkin. Aikaahan on odotella seuraavaa noususuhdannetta.
Tässä taannoin lehdissä kirjoiteltiin, kuinka paljon Suomen rikkaimmat perheet ovat hävinneet sitten kesän 2007. Parhaat ovat päässeet noin 500 miljoonaan euroon.
Kaikki on suhteellista. Kuitenkin nämä raukat saavat tänäkin vuonna muutaman kymmenen mijoonaa ekua osinkoja, joten eiköhän ne leivässä pysyne.
Jos Suomen valtio olisi myynyt koko Soneran talvella 2000, ei Suomella olisi valtionvelkaa ollenkaan. Että semmoista on pörssipeli.
Eräs ministeri nimeltään Tuomioja tiettävästi esti tämän myynnin toteuttamisen. Kallis mies.- JormaKKorhonen
...uskallan myöntää, että varsin järkeviä puhuu tällä kertaa "nikitön saittikepulainen". Mutta eläkerahastojen varat kyllä lienevätkin suurimmaksi osaksi pörsseihin sijoitettuina. Ja ovat tuottaneet hyvin. Siihen Lehtikin viittaa, ja suosittaa jopa, että valtio käyttäisi noita eläkerahastoja bulvaaneinaan, eli antaisi varallisuuttaan niiden sijoitettavaksi, mutta tietenkin ne pysyisivät valtiovarainministeriön peukalon alla.
- Kepulireppana
Valtion velkaa tulee lyhentää aina kun siihen on mahdollisuus. Nyt on. Vaikka korot ovat olleet alhalla tulee lainoista aina kuluja jotka me veronmaksajat maksamme, ja pääomakin pitää maksaa takaisin ajallaan. Jos me emme sitä maksa sen maksaa lapsemme ja lapsenlapsemme. Kuinka moni yksityinen henkilö haluaisi jättää omille lapsilleen velkansa perinnöksi? Tuskin monikaan. Mutta demarit haluaisivat jättää tämän kollektiivisen velkamme mieluummin lapsiemme maksettavaksi kuin lyhentää sitä. Kertoo aika paljon sen suunnan vastuullisuudesta, vai onko se ahneutta, enpä osaa sanoa.
Sijoittajana valtion tulee olla tarkka. Joitain eläkevaroja voidaan sijoittaa ja omistaa palasia hyvistä kotimaisista yhtiöistä, ja vaikkapa tehdä jonkinlainen riskisijoitusrahasto rakennemuutospaikkakuntien ongelmia helpottamaan, mutta suoranaiseen pörssisijoittamiseen valtion ei tule lähteä. Se olkoon edelleenkin eläkeyhtiöiden ja yksityisten rahastojen temmellyskenttää.
Heinäluomasta ei tule pääministeriä. Demarit tulevat järkiinsä ja vaihtavat puheenjohtajaa ennen seuraavia ek-vaaleja joten vaikka SDP olisi suurin puolue, pääministeri on joku muu.Jotkut sellaiset maat, joissa on tyystin puuttuvut taloudellinen asiantuntemus, ovat pyrkineet kaikin keinoin lyhentämään pois ulkomaisen velkansa kuten muistaakseni Romania jossain vaiheessa teki. Tällaisen yksioikoisen talousajattelun seurauksena ne ovatkin sitten ajautuneet kuilun partaalla ja aika pitkälle siihen kuiluunkin.
Toiset maat ovat taas käyttäneet velkaa taloutensa vipuvartena ja usein hyvin tuloksin. Oikein hyvä esimerkkimaa on USA, joka on rutkasti velkaantunut, nyt jopa ylivelkaantunut.
OKO-ryhmän pääjohtajana toiminut Antti Tanskanen arvosteli varsin voimakkaasti Niinistön hinkua maksaa ulkomaista velkaa pois tämän ollessa valtionvarainministeri. Tanskasen ajattelu lähti siitä, että taloudessa liikkuva raha elvyttää taloutta, luon työpaikkoja ja sitä kautta tuottaa veroja. Idea oli siis se, että valtion kokonaistuotto on suurempi silloin, kun raha pannaan poikimaan uutta rahaa. Tästä samasta syystä on arvosteltu myös maltillisia palkkasopimuksia välillä liiankin maltillisiksi.
Nykyisessä tilanteessa voi olla järkevämpääkin maksaa ulkomaisia velkoja pois, kun rahalla ei ole nähtävissä kovin suurta elvytyssykäystä työllisyyden kohentamiseksi. Päin vastoin nyt vaarana voi olla inflaation kiihtyminen. Asioita ja toimien edullisuutta pitää siis katsoa aina tilanteen mukaan.
Taloudellisessa yhtälössä menojen lisääminen ja velkojen lyhentämättä jättäminen eivät suinkaan automaattisesti tarkoita sitä, että velka ja ikävyydet jätetään tuleville sukupolville. Jos tällä velktarahlla onnistutaan paremmin luomaan uusia tuloja, tulevien sukupolvien tilanne voi olla kokonaisuudessaan parempi kuin jos keskityttäisiin velan lyhentämisen. Kaikki toimet voivat vastuullisia, kunhan niiden takana on selkeä ja suhteellisen realistinen visio vaikutuksista.
Riskien vuoksi valtion ei tarvitse minusta epäröidä lähteä pörssisijoittamiseen. Riskit on mahdollista hajauttaa hyvin ja alamäessä on mahdollista erilaisin instrumentein suojata sijoitukset. Sijoitusrahastot toimivat juuri tällaisellä periaatteella, jolloin kurinalainen toiminta ei realisoi riskejä kuin sellaisessa tilanteessa, missä maailmaa uhkaisi globaalisti syvä lama. Siinä tilanteessa riskit realisoituvat joka tapauksessa, kun valtiolta jää saamatta verotuloja.
Jo nykyisellään valtio on pörssisijoittana monissa kotimaisissa yhtiöissä joko pääomistajana taikka vähemmistöomistajana. Valtiohan omistaa esim. Stora-Ensosta pienen siivun.- Kepulireppana
Mielipidepankki kirjoitti:
Jotkut sellaiset maat, joissa on tyystin puuttuvut taloudellinen asiantuntemus, ovat pyrkineet kaikin keinoin lyhentämään pois ulkomaisen velkansa kuten muistaakseni Romania jossain vaiheessa teki. Tällaisen yksioikoisen talousajattelun seurauksena ne ovatkin sitten ajautuneet kuilun partaalla ja aika pitkälle siihen kuiluunkin.
Toiset maat ovat taas käyttäneet velkaa taloutensa vipuvartena ja usein hyvin tuloksin. Oikein hyvä esimerkkimaa on USA, joka on rutkasti velkaantunut, nyt jopa ylivelkaantunut.
OKO-ryhmän pääjohtajana toiminut Antti Tanskanen arvosteli varsin voimakkaasti Niinistön hinkua maksaa ulkomaista velkaa pois tämän ollessa valtionvarainministeri. Tanskasen ajattelu lähti siitä, että taloudessa liikkuva raha elvyttää taloutta, luon työpaikkoja ja sitä kautta tuottaa veroja. Idea oli siis se, että valtion kokonaistuotto on suurempi silloin, kun raha pannaan poikimaan uutta rahaa. Tästä samasta syystä on arvosteltu myös maltillisia palkkasopimuksia välillä liiankin maltillisiksi.
Nykyisessä tilanteessa voi olla järkevämpääkin maksaa ulkomaisia velkoja pois, kun rahalla ei ole nähtävissä kovin suurta elvytyssykäystä työllisyyden kohentamiseksi. Päin vastoin nyt vaarana voi olla inflaation kiihtyminen. Asioita ja toimien edullisuutta pitää siis katsoa aina tilanteen mukaan.
Taloudellisessa yhtälössä menojen lisääminen ja velkojen lyhentämättä jättäminen eivät suinkaan automaattisesti tarkoita sitä, että velka ja ikävyydet jätetään tuleville sukupolville. Jos tällä velktarahlla onnistutaan paremmin luomaan uusia tuloja, tulevien sukupolvien tilanne voi olla kokonaisuudessaan parempi kuin jos keskityttäisiin velan lyhentämisen. Kaikki toimet voivat vastuullisia, kunhan niiden takana on selkeä ja suhteellisen realistinen visio vaikutuksista.
Riskien vuoksi valtion ei tarvitse minusta epäröidä lähteä pörssisijoittamiseen. Riskit on mahdollista hajauttaa hyvin ja alamäessä on mahdollista erilaisin instrumentein suojata sijoitukset. Sijoitusrahastot toimivat juuri tällaisellä periaatteella, jolloin kurinalainen toiminta ei realisoi riskejä kuin sellaisessa tilanteessa, missä maailmaa uhkaisi globaalisti syvä lama. Siinä tilanteessa riskit realisoituvat joka tapauksessa, kun valtiolta jää saamatta verotuloja.
Jo nykyisellään valtio on pörssisijoittana monissa kotimaisissa yhtiöissä joko pääomistajana taikka vähemmistöomistajana. Valtiohan omistaa esim. Stora-Ensosta pienen siivun.Romania oli sosialistinen, tai ainakin siihen leiriin kuulunut, valtio jolla ei ollut aitoa vapaata kauppaa tai muitakaan länsimaiden keinoja saada tuloja velan maksuun. Ceaceskuhan riitautui Neuvostoliiton kanssa ja jäi ilman sen tukea joten velat maksettiin suoraan kansalaisten selkänahasta. Mielenkiintoista että otat tuollaisen esimerkiksi...
Valtin ei tule lähteä pörssin kautta yritysten omistajiksi kuin kotimaisissa yhtiöissä. Vaikka tuotto saattaisi olla hyväkin joissakin riskisijoituksissa vaikkapa Aasian pörsseissä, veronmaksajien rahoilla on syytä pitäytyä oman maan yritysten omistamiseen, onhan täälläkin mahdollista sijoittaa riskipitoisesti vaikkapa uusiutuvaan energialähteisiin suuntautuvaan teknologiaan.
Valtion velkaantuminen ei sinällään ole pahasta jos velkaantuminen on tasapainoista ja lainaa otetaan kotimarkkinoilta. Syömävelkaa ei kuitenkaan tulisi ottaa eikä riskeerata velkarahoja ulkolaisiin omistuksiin.
Velka on oltava hallittua, silloin se ei jää tulevien polvien maksettavaksi. Meillä on kuitenkin tilanne jossa suuret ikäluokat ovat velkaannuttaneet maan ja ovat nyt siirtymässä eläkkeelle kasvattamaan yhteiskunnan menoja, velan hoitajia on tulevaisuudessa vähemmän suhteessa koko väestöön, ja noiden velanhoitajien tulee vielä hoitaa ne eläkeläisetkin. On vastuutonta jättää heille velkaa. Ottakoon itse velkansa jos haluavat tuottoa pörssisijoituksilla. - tulla paskalingon
Mielipidepankki kirjoitti:
Jotkut sellaiset maat, joissa on tyystin puuttuvut taloudellinen asiantuntemus, ovat pyrkineet kaikin keinoin lyhentämään pois ulkomaisen velkansa kuten muistaakseni Romania jossain vaiheessa teki. Tällaisen yksioikoisen talousajattelun seurauksena ne ovatkin sitten ajautuneet kuilun partaalla ja aika pitkälle siihen kuiluunkin.
Toiset maat ovat taas käyttäneet velkaa taloutensa vipuvartena ja usein hyvin tuloksin. Oikein hyvä esimerkkimaa on USA, joka on rutkasti velkaantunut, nyt jopa ylivelkaantunut.
OKO-ryhmän pääjohtajana toiminut Antti Tanskanen arvosteli varsin voimakkaasti Niinistön hinkua maksaa ulkomaista velkaa pois tämän ollessa valtionvarainministeri. Tanskasen ajattelu lähti siitä, että taloudessa liikkuva raha elvyttää taloutta, luon työpaikkoja ja sitä kautta tuottaa veroja. Idea oli siis se, että valtion kokonaistuotto on suurempi silloin, kun raha pannaan poikimaan uutta rahaa. Tästä samasta syystä on arvosteltu myös maltillisia palkkasopimuksia välillä liiankin maltillisiksi.
Nykyisessä tilanteessa voi olla järkevämpääkin maksaa ulkomaisia velkoja pois, kun rahalla ei ole nähtävissä kovin suurta elvytyssykäystä työllisyyden kohentamiseksi. Päin vastoin nyt vaarana voi olla inflaation kiihtyminen. Asioita ja toimien edullisuutta pitää siis katsoa aina tilanteen mukaan.
Taloudellisessa yhtälössä menojen lisääminen ja velkojen lyhentämättä jättäminen eivät suinkaan automaattisesti tarkoita sitä, että velka ja ikävyydet jätetään tuleville sukupolville. Jos tällä velktarahlla onnistutaan paremmin luomaan uusia tuloja, tulevien sukupolvien tilanne voi olla kokonaisuudessaan parempi kuin jos keskityttäisiin velan lyhentämisen. Kaikki toimet voivat vastuullisia, kunhan niiden takana on selkeä ja suhteellisen realistinen visio vaikutuksista.
Riskien vuoksi valtion ei tarvitse minusta epäröidä lähteä pörssisijoittamiseen. Riskit on mahdollista hajauttaa hyvin ja alamäessä on mahdollista erilaisin instrumentein suojata sijoitukset. Sijoitusrahastot toimivat juuri tällaisellä periaatteella, jolloin kurinalainen toiminta ei realisoi riskejä kuin sellaisessa tilanteessa, missä maailmaa uhkaisi globaalisti syvä lama. Siinä tilanteessa riskit realisoituvat joka tapauksessa, kun valtiolta jää saamatta verotuloja.
Jo nykyisellään valtio on pörssisijoittana monissa kotimaisissa yhtiöissä joko pääomistajana taikka vähemmistöomistajana. Valtiohan omistaa esim. Stora-Ensosta pienen siivun.joomieheksi.
- voittoa
Moni kasinopeluri tietää kertoa, että meni vieraat rahat ja oma omaisuus.
- JormaKKorhonen
Vaan oma, olemassaoleva raha. Käytetäänkö se velan lyhentämiseen, vai johonkin ainakin Lehden mukaan tuottoisempaan, siitä on kysymys.
Lenhden mukaan valtion velka, n. 50 miljardia euroa, on sangen pieni. Vasta kolminkertainen velka olisi hänen mukaansa huolestuttava. Ja jos tosiaankin sijoitusten tuotoilla (osingoilla, onnistuneilla myynneillä) saataisiin hyvin rahaa, sitten voitaisiin lyhentää velkaa niin ettei varsinainen pääoma kuluisi.
Lehti on kyllä omassa elämässään ollut sellaine talousviisas, että häntä kannattaisi kuunnella. - Käytä
JormaKKorhonen kirjoitti:
Vaan oma, olemassaoleva raha. Käytetäänkö se velan lyhentämiseen, vai johonkin ainakin Lehden mukaan tuottoisempaan, siitä on kysymys.
Lenhden mukaan valtion velka, n. 50 miljardia euroa, on sangen pieni. Vasta kolminkertainen velka olisi hänen mukaansa huolestuttava. Ja jos tosiaankin sijoitusten tuotoilla (osingoilla, onnistuneilla myynneillä) saataisiin hyvin rahaa, sitten voitaisiin lyhentää velkaa niin ettei varsinainen pääoma kuluisi.
Lehti on kyllä omassa elämässään ollut sellaine talousviisas, että häntä kannattaisi kuunnella.järkeäsi.
- Maltillinen oikeistolainen
JormaKKorhonen kirjoitti:
Vaan oma, olemassaoleva raha. Käytetäänkö se velan lyhentämiseen, vai johonkin ainakin Lehden mukaan tuottoisempaan, siitä on kysymys.
Lenhden mukaan valtion velka, n. 50 miljardia euroa, on sangen pieni. Vasta kolminkertainen velka olisi hänen mukaansa huolestuttava. Ja jos tosiaankin sijoitusten tuotoilla (osingoilla, onnistuneilla myynneillä) saataisiin hyvin rahaa, sitten voitaisiin lyhentää velkaa niin ettei varsinainen pääoma kuluisi.
Lehti on kyllä omassa elämässään ollut sellaine talousviisas, että häntä kannattaisi kuunnella....on tulevien korkomenojen alentaminen.
Viime vuosien huima talouskasvu on jo hidastumassa. Sen ennustetaan lähivuosina painuvan 3% tuntumaan, jopa sen alle. Tämä raja on aina ennen merkinnyt työttömyyden kasvua sekä työttömyys- ja sosiaalimenojen lisäystä.
Tuon kaltaisessa tilanteessa voi olla aika epämukavaa ryhtyä säästötoimiin ja leikkauksiin, kun velan korot vievät verotuloista ison osan ja pörssi on laskusuunnassa eikä osinkojakaan jaeta.
Järkevämpiäkin sijoituskohteita olisi. Niistä lisää avauksesi lopussa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000032498554
- C-K sijoitusneuvojaksi
Mitä sijoittamiseen ja muuhun taloudenhoitoon tulee, niin keskustalla on sijoitusneuvojaksi sellainen tehokas voimavara, että hänen ohjeittensa mukaan ei voi mennä pieleen, vaan voittoa tulee ja rutkasti. Tietysti se voimavara on tunnettu keskustapoliitikko ja menestynyt yrittäjä Seppo Hietanen, City-keskusta.
- keskustalla
Se on Jukka Härmälä. Kepun voimavaroja hänkin. Pekkarinen nyt sitä puolustaa, kun Häkämies kampeaa pois hallituksista. C-K:n tulokset ovat olleet pientä siihen verrattuna mitä Härmälä on saanut aikaiseksi!
- ymmärretään, että
sinulla homolla on vähän sijoitettuna. Voi raukkaaa.
- Ei sytytä
Heh heh.
- Liian vaikea asia
minulle ja ilmeisesti sinullekin. Mutta toivottavasti talousoppineet maltillinen oikeistolainen, mvv ja eräät muutkin sanovat kantansa.
Valtion sijoitustoiminta ei välttämättä ole mikään huono idea, jos tavoitellaan pitkällä aikavälillä hyvää tuottavuutta. Tuottavuus ei kuitenkaan tule ensisijaisesti osakkeiden arvonnousun kautta, koska suuren omistuspotin myyminen tarkoittaa aina tarjonnan kasvua ja talouden lakien mukaan hinnan alentumista. Voitto tulisi lähinnä osingoista kuten tulee nytkin.
Sijoitustoimintaa ei sinänsä tarvitse riskien vuoksi pelätä. Valtio sijoittajana osaa kyllä hajauttaa riskinsä ja suojatua niiltä sijoitusmarkkinoilla käytössä olevin instrumentein. Kuka tahansa yksityissijoittakin voi nykyisin käyttää vapaasti näitä suojausinstrumenttejä, mikä samalla tarkoittaa sitä, että pörssissä on mahdollista saada yhtä suuria voittoja laskeviin kursseihin kuin nouseviinkin. Tai nousevissa rajana on tiettysti taivas ja laskevissa nolla-arvo.
Kysymys on kuitenkin siitä, että mistä otetaan rahat uussijoituksiin (valtiollahan on toki jo nyt kotimaisia sijoituksia). Poliitikkojen voisi olla tukalaa esittää kansalaisille sellaisia budjetteja, joissa olisi varattu vuosittain miljoonia euroja sijoitustoimintaan. Valtion velan lyhentämisen ihmiset ymmärtävät ja ovat valmiit maksamaan veroja sen eteen, mutta sijoitustoiminta on hankalampi juttu jo sen vuoksi, että nyt sijoitetun omaisuuden suurin tuotto osuu vaikkapa 50 vuoden päähän. Siihen asti kerätään lähinnä osinkotuloja, joita sitten pitää tuoton osalta verrata ulkomaan velkojen korkoon. Se kumpi on suurempi määrää voiton tai tappion vuotuisen määrän laskennallisesti.- Hitsin hitsi!
Vitutus alkoi jo itkemällä ylläpidolle.
Toistan kuitenkin viestin, kuten saitin tapoihin kuuluukin poistettujen viestien ollessa kysymyksessä.
Korpien synkkyys saatiin tuning-versiona uudelleen ja niin saatte tämänkin, mutta ilman sisällön muutoksia. :)
Tässä se tulee, olkaapa hyvät!:
Sosialismi ei näytä saavan kansan kasvavaa tukea, kun kannatusluvut laskevat kuin lehmän häntä! Eipähän sosialistien yhteiskuntamallikokeilut ole toimineet missään eivätkä tule toimimaankaan puhumattakaan, että kansa olisi niin tyhmä, että suostuisi moisia utopioita äänillään kannattamaan. Sosialistien yhteiskuntamallikokeilut ovat aina kaatuneet omaan mahdottomuuteensa ennemmin tai myöhemmin.
Sosialistien kannatus korreloi suoraan edellä mainitsemani kolmikon masennuksen voimakkuutta. Mitä enemmän SDP:n kannatus tippuu, sitä todennäköisemmin saamme pian lukea entistä katkerampaa oksennusta entistä terävimpien pilkkakirveiden kera, jolla he koittavat nostaa huonoa itsetuntoaan. Ovatpahan enemmän tai vähemmän narsisteja kaikki saitin punikit!
Kjäh! Kjäh! Kjäh! :) - sijoitustoiminnan
suurin murhehan tuntuu olevan viisaat veronmaksajat, joilla on aina parempi tieto siitä, mitä valtion omistajana tulisi kulloinkin tehdä.
Hyvänä esimerkkinä tästä on StoraEnso, jonka sosialisointi tuntuu olevan sinunkin sydäntäsi lähellä.
Suomen hallitus on hätää kärsimässä säilyttääkseen edes jonkinlaisen uskottavuuden globaaleilla pörssimarkkinoilla.
Tämä 50 vuoden juttu on varsin erikoinen. Pörssien laskusuhdanne kestää keskimäärin noin 9 kuukautta ja noususuhdanne noin 40 kuukautta.
Joten 50 vuoteen kyllä mahtuu monet laskut jos nousutkin. Kieltämättä indeksit ovat keskimäärin korkeammalla 50 vuoden päästä mutta 100 vuoden päästä ne ovat vielä korkeammalla. Edellyttäen tietenkin ettemme ole hukkuneet paskaamme ennen sitä. - harvinaisen miellyttävästä
sijoitustoiminnan kirjoitti:
suurin murhehan tuntuu olevan viisaat veronmaksajat, joilla on aina parempi tieto siitä, mitä valtion omistajana tulisi kulloinkin tehdä.
Hyvänä esimerkkinä tästä on StoraEnso, jonka sosialisointi tuntuu olevan sinunkin sydäntäsi lähellä.
Suomen hallitus on hätää kärsimässä säilyttääkseen edes jonkinlaisen uskottavuuden globaaleilla pörssimarkkinoilla.
Tämä 50 vuoden juttu on varsin erikoinen. Pörssien laskusuhdanne kestää keskimäärin noin 9 kuukautta ja noususuhdanne noin 40 kuukautta.
Joten 50 vuoteen kyllä mahtuu monet laskut jos nousutkin. Kieltämättä indeksit ovat keskimäärin korkeammalla 50 vuoden päästä mutta 100 vuoden päästä ne ovat vielä korkeammalla. Edellyttäen tietenkin ettemme ole hukkuneet paskaamme ennen sitä.aloituksestasi. Ota reilu kiitos nyt osaksesi.
Luin tuossa aamusella tämmöistä sivustoa, joka vähän sivuaa tätä keskustelua nyt. Eli,miten valtion omaistus poukkoilee tai/vai kulkeeko tasaisesti.
http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/veijo/article36415.ece - joka vanhoja muistelee
harvinaisen miellyttävästä kirjoitti:
aloituksestasi. Ota reilu kiitos nyt osaksesi.
Luin tuossa aamusella tämmöistä sivustoa, joka vähän sivuaa tätä keskustelua nyt. Eli,miten valtion omaistus poukkoilee tai/vai kulkeeko tasaisesti.
http://www.tekniikkatalous.fi/viihde/veijo/article36415.eceSilti nämä valtion osaomistuksessa olevat yritykset ja niiden johto on ollut rönsyilevää. Tässä otetta v.2002 Taxellin toimista ja miten valtiovalta liikkui Kone-konsernin kuvioissa.
http://209.85.135.104/search?q=cache:n9uv6RKKG7UJ:www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1066483 Stockmannin hallitus 2002&hl=fi&ct=clnk&cd=8&gl=fi - JormaKKorhonen
Eli että ei lyhennetä nyt valtion velkaa, joka 50 miljardia Lehden mukaan on pieni, kolmi´nkeratinen vasta olisi huolestuttava, ja käytetään ne rahat hänen esittämällään tavalla.
Totta tuokin kaikki mitä sanot, esim. osakkeiden arvonnousun/osinkojen merkityksestä, mutta ei se mielestäni mitenkään tyrmää Lehden näkemyksiä.
Lehti on kuitenkin osoittanut omissa bisneksissään olevansa melko poikkeuksellinen talousviisas. Kyllä häntä kannattasi kuunnella. JormaKKorhonen kirjoitti:
Eli että ei lyhennetä nyt valtion velkaa, joka 50 miljardia Lehden mukaan on pieni, kolmi´nkeratinen vasta olisi huolestuttava, ja käytetään ne rahat hänen esittämällään tavalla.
Totta tuokin kaikki mitä sanot, esim. osakkeiden arvonnousun/osinkojen merkityksestä, mutta ei se mielestäni mitenkään tyrmää Lehden näkemyksiä.
Lehti on kuitenkin osoittanut omissa bisneksissään olevansa melko poikkeuksellinen talousviisas. Kyllä häntä kannattasi kuunnella.Politiikan tulee olla läpinäkyvää, koska elämme demokratiassa. Sen vuoksi ei voi tehdä ykskaks päätöstä, että velan maksun sijasta sijoitetaankin pörsseihin. Kyllä siinä aina lopulta tullaan siihen poliittiseen tilanteeseen, missä vaalien alla pitää yrittää selittää äänestäjille asia ja kuunnella mitä mieltä äänestäjät ovat. Vaikka tämä Lehden idea olisi siis teoriassa kuinka hyvä tahansa, on vaikea kuvitella, että se saisi tukea kansalaisilta. Se edellyttäisi tykkänään uudenlaista ajattelua.
Tähän ei kannata nyt sotkea sitä, kuinka hyvä bisnesmies joku. Se ei ole tässä olennaista. Olennaista on se, että tällaisen selittäminen suurelle eläkeläisjoukollemme on melkoinen ponnistus. Että eläkeläisten pitäisi maksaa lisää veroja tulevaisuuden etujen vuoksi, kun nämä edut koituvat tuleville sukupolville. Kyse on siitä, että tällaista uhrautumishalua tuskin löytyy.- JormaKKorhonen
Mielipidepankki kirjoitti:
Politiikan tulee olla läpinäkyvää, koska elämme demokratiassa. Sen vuoksi ei voi tehdä ykskaks päätöstä, että velan maksun sijasta sijoitetaankin pörsseihin. Kyllä siinä aina lopulta tullaan siihen poliittiseen tilanteeseen, missä vaalien alla pitää yrittää selittää äänestäjille asia ja kuunnella mitä mieltä äänestäjät ovat. Vaikka tämä Lehden idea olisi siis teoriassa kuinka hyvä tahansa, on vaikea kuvitella, että se saisi tukea kansalaisilta. Se edellyttäisi tykkänään uudenlaista ajattelua.
Tähän ei kannata nyt sotkea sitä, kuinka hyvä bisnesmies joku. Se ei ole tässä olennaista. Olennaista on se, että tällaisen selittäminen suurelle eläkeläisjoukollemme on melkoinen ponnistus. Että eläkeläisten pitäisi maksaa lisää veroja tulevaisuuden etujen vuoksi, kun nämä edut koituvat tuleville sukupolville. Kyse on siitä, että tällaista uhrautumishalua tuskin löytyy.Mutta tuota en ymmärrä:
>>Että eläkeläisten pitäisi maksaa lisää veroja tulevaisuuden etujen vuoksi, kun nämä edut koituvat tuleville sukupolville. Kyse on siitä, että tällaista uhrautumishalua tuskin löytyy. - mvv
Mielipidepankki kirjoitti:
Politiikan tulee olla läpinäkyvää, koska elämme demokratiassa. Sen vuoksi ei voi tehdä ykskaks päätöstä, että velan maksun sijasta sijoitetaankin pörsseihin. Kyllä siinä aina lopulta tullaan siihen poliittiseen tilanteeseen, missä vaalien alla pitää yrittää selittää äänestäjille asia ja kuunnella mitä mieltä äänestäjät ovat. Vaikka tämä Lehden idea olisi siis teoriassa kuinka hyvä tahansa, on vaikea kuvitella, että se saisi tukea kansalaisilta. Se edellyttäisi tykkänään uudenlaista ajattelua.
Tähän ei kannata nyt sotkea sitä, kuinka hyvä bisnesmies joku. Se ei ole tässä olennaista. Olennaista on se, että tällaisen selittäminen suurelle eläkeläisjoukollemme on melkoinen ponnistus. Että eläkeläisten pitäisi maksaa lisää veroja tulevaisuuden etujen vuoksi, kun nämä edut koituvat tuleville sukupolville. Kyse on siitä, että tällaista uhrautumishalua tuskin löytyy...viesti pois tuolta alapuolelta kun siitä tuli nyt vähän samansisältöinen kun Mielipidepankilla.
- mvv
..osakesijoittamisella on huono maine. Siihen johtanut viime vuosikymmenen lama. On jäänyt mieleen kourit ym. On rohkea teko politikoilta lähteä laittamaan valtion rahaa ulkomaisiin osakkeisiin.
On helppo löytää sille rahalle sijoituskohteita Suomesta. Ihmisten mielessä on kotimaan työllisyyden lisääminen. Myöskin ylikansallisella rahalla on huono maine. Se kerrotaan usein syylliseksi kun jotakin tuotantoa Suomestakin lopetetaan. Pitäsikö Suomenkin ruveta nyt keinottelemaan korkeimman mahdollisen tuoton saamiseksi rahalle.
Lainan lyhentäminen on hyvin järkeenkäypää. Siinä on tuottona aina ne korkojen prosentit jotka velallinen joutuu maksamaan. Samalla se mahdollistaa uuden lainan ottamisen jos tarvetta tulee.
Kyllä kai ainakin pitäsi ne rahat Suomeen sijoittaa jos osakkeita ostaa. Siihen saattaakin tulla uusia mahdollisuuksia kun erilaisia energiaratkaisuja aletaan todenteolla toteuttaa.
Lehti on varmasti hyvin pärjännyt , osannut taloutensa hoitaa. Mutta onko hänen neuvo nyt sitten oikeaa valtion varojen hoitoa, en nyt oikein usko.
Vaikka Lehti on kuinka hyvin omat rahaasiansa hoitanut, en häntä kuitenkaan valtiovarainministeriksi suosittelisi. Hänen toimensa olisivat aiheuttamassa paljon ristiriitoja.- JormaKKorhonen
...perustelusi ei ole oikea ainakaan siltä osin, että liikenevän rahan sijoittaminen pelkästään kotimaahan olisi viisainta. Tännehän ne tuotot tulevat myös ulkomaisista sijoituksista. Viime aikoina suomalaiset ja pohjoismaiset osakkeet ja niihin perustuvat rahastosijoituksetkin ovat olleet huonotuottoisimpia, tappiollisia jälkeen viime kesän. Tiedän sen omista "nappikauppasijoituksistani". Selvästi parhaiten ovat tuottaneet kaukoitä ja myös Venäjä ja itäinen Eurooppa, joihin panostavien sijoitusrahastojen osuuksia minulla on vain ihan liian vähän tässä tilanteessa.
- Niinpä niin
Valtiontalous on hieman eri asia, kuin yksityisten ihmisten taloussuunnittelu. Mikäli valtio lähtisi sijoittajaksi pörssiin, silloin ongelmia ilmenisi varsin monella tasolla. Ensimmäinen ja tärkein on se, että yhteiskunnallisesti yleensä ajatellaan sijoitustoiminnan olevan myös ko. liikeyrityksen tukemista. Käytännössä myös pörssirahoitus on sellaista. Osakkeiden ostamisella tuetaan liikeyrityksen toimintaa, tämähän on se varsinainen idea, osakkeiden tuotto on tärkeää myös, mutta yhtiöiden kannalta toissijaista. Olisiko Suomen valtion syytä tukea Aasian ja Venäjän talouksia, vai olisiko tarpeellista toimia kotimaan hyväksi? Vaikka tuotot näin pienempiä olisivatkin.
Valtioita ei yleensä nähdä pörssisijoittajina, koska, suuri toimija voisi hyvinkin heilautella kursseja haluamaansa suuntaan. Valtioiden rahathan eivät ole varsinaisesti kenenkään, näin valtaa tulisi varsin paljon ja vastuuton pelaaminen mahdollistuisi. Yksityinen ihminen kantaa myös riskit itse.
Valtion velan lyhentäminen ei ole kovinkaan tarpeellista sinänsä, koska velka ei ole kovinkaan suuri ongelma Suomessa. Talousmatemaatikot ovat laskeneet, että velkaa voisi olla vielä enemmän, mikäli raha käytettäisiin talouden toimeliaisuuden lisäämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sijoitustoimintaa kotimaassa ja näin tukea yrityksille.- Maltillinen oikeistolainen
Mikäs ongelma velka olisikaan, jos siitä ei pitäisi maksaa korkoa.
Katsopa budjetista paljonko velan korot syövät verorahaa, joka olisi mukavampi käyttää hyvin monen muuhun hyödyllisempään kohteeseen. - Niinpä niin
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Mikäs ongelma velka olisikaan, jos siitä ei pitäisi maksaa korkoa.
Katsopa budjetista paljonko velan korot syövät verorahaa, joka olisi mukavampi käyttää hyvin monen muuhun hyödyllisempään kohteeseen.Mikäli raha on tuottavasti sijoitettu, silloin velka ei ole ongelma. Tietenkin, mikäli seuraa ainoastaan korko- ja lyhennyskuluja, silloin näyttää pahalta. Jos ajatellaan sijoittamista ja järkevää taloudenhoitoa, niin kannattavien yritysten myynnistä voi varsin nopeasti saada rahaa myös velanmaksuun. Soneran realisoiminen oikeaan aikaan olisi ollut tämän tyyppinen järkevä toimenpide. Muutenkin yritysten myyminen oikeaan aikaan on hyvää taloudenpitoa. Vaikka ei puhutaisikaan spekulatiivisista toimista.
- JormaKKorhonen
...sittenkin olen Lehden ajatusten kannalla. Olen näkemystäni perustellut täällä muutamalle, viimeksi äsken maltilliselle oikeistolaiselle tuossa alempana.
- Maltillinen oikeistolainen
Niinpä niin kirjoitti:
Mikäli raha on tuottavasti sijoitettu, silloin velka ei ole ongelma. Tietenkin, mikäli seuraa ainoastaan korko- ja lyhennyskuluja, silloin näyttää pahalta. Jos ajatellaan sijoittamista ja järkevää taloudenhoitoa, niin kannattavien yritysten myynnistä voi varsin nopeasti saada rahaa myös velanmaksuun. Soneran realisoiminen oikeaan aikaan olisi ollut tämän tyyppinen järkevä toimenpide. Muutenkin yritysten myyminen oikeaan aikaan on hyvää taloudenpitoa. Vaikka ei puhutaisikaan spekulatiivisista toimista.
Aika tasan 20 vuotta sitten moni otti velkaa ja osti osakkeita aikeenaan maksaa velan korot ja lyhennykset osingoilla ja osakkeiden myynmtivoitoilla. Moni jopa perusti osakeyhtiöitä, joiden toimintapykälässä luki ainoastaan jotain tähän tapaan: "muiden yritysten osakkeiden osto, myynti ja hallinta" ja otti siihen ulkomaista velkaa, mun sen korko oli suomalaista halvempi.
Kaikki muistamme, miten heille kävi.
Soneran realisointi oikeaan aikaan olisi ollut lottovoitto, mutta siihen ei Lipposen/Niinistön hallitus rohjennut ryhtyä, kun keskustaoppositio ja SDP:n tuomiojalaiset vastustivat "kansallisomaisuuden" myymistä.
Siinä sopassa takkiin tuli enemmän mitä Sonera sittemmin hävisi Saksan umts-kaupoissaan.
Tuo aika opetti minulle, että valtion ei idä leikkiä pörssisijoittajaa, koska veronmaksajien rahojen käsittely on hyvin nopeita päätöksiä vaativaa puuhaa, jota ei demokraattisesti eduskunnassa pysty koskaan riittävän nopealla päätösaikataululla viremään läpi. - Niinpä niin
Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Aika tasan 20 vuotta sitten moni otti velkaa ja osti osakkeita aikeenaan maksaa velan korot ja lyhennykset osingoilla ja osakkeiden myynmtivoitoilla. Moni jopa perusti osakeyhtiöitä, joiden toimintapykälässä luki ainoastaan jotain tähän tapaan: "muiden yritysten osakkeiden osto, myynti ja hallinta" ja otti siihen ulkomaista velkaa, mun sen korko oli suomalaista halvempi.
Kaikki muistamme, miten heille kävi.
Soneran realisointi oikeaan aikaan olisi ollut lottovoitto, mutta siihen ei Lipposen/Niinistön hallitus rohjennut ryhtyä, kun keskustaoppositio ja SDP:n tuomiojalaiset vastustivat "kansallisomaisuuden" myymistä.
Siinä sopassa takkiin tuli enemmän mitä Sonera sittemmin hävisi Saksan umts-kaupoissaan.
Tuo aika opetti minulle, että valtion ei idä leikkiä pörssisijoittajaa, koska veronmaksajien rahojen käsittely on hyvin nopeita päätöksiä vaativaa puuhaa, jota ei demokraattisesti eduskunnassa pysty koskaan riittävän nopealla päätösaikataululla viremään läpi.Osakkeiden oikea-aikainen ostaminen on vaikeaa, kuumentuneiden markkinoiden aikana, se on riskipeliä aina. Valtion omistajaohjausta on terävöitetty ja myyminen on tehty helpommaksi, enää ei niin jäykkää rakennetta ole.
Soneran realisoinnista sen verran, että jos suuri omistaja myy koko osakepottinsa tai edes ison osan siitä, se laskee kurssia. Lasku on joskus jopa hyvinkin suuri. Sikäli ei voida arvioida summaa, joka olisi ollut saatavissa.
Valtion sijoittaminen on myös talouselämän tukemista, siksi vaikutus on kaksisuuntainen. Osakkeiden tuoma voitto on ainoastaan yksi tekijä. Toisaalta juuri nyt ei kannata kovinkaan aktiivisesti ostaa, laman enteet ovat niin vahvat. Nyt olisi myymisen aika, mikäli pelkästään tuottoja ajatellaan.
- Maltillinen oikeistolainen
Eero Lehti on tainnut taantua pahasti sitten viime näkemän, kun Suomen Yrittäjien puheenjohtaja kehottaa sijoittamista pörssiosakkeisiin.
Paras tapa käyttää valtion rahoja järkevästi ja samalla tukea vahvan kasvupotentiaalin omaavia suomalaisyrityksiä on riskisijoittaminen. Lehti oli itse juuri mukana sen kaltaisessa tv-hupiohjelmassda, jossa hulluja ideoita palkittiin rahalla.
Roskisijoittamisella tarkoitan sitä, että esimerkiksi elinkeinoministeriö ja valtionvarainministeriö perustaisivat yhdessä asiantuntijatyöryhmän, joka etsisi pk-yritysten joukosta sellaisia, joilla on hyvä liikeidea, tuotteilla/palveluilla kasvavat markkinat, mutta yritykseltä puuttuu pääomia kasvattaa itseään tarpeeksi nopeasti vastaamaan markkinoilla olevaan kysyntään.
Tällaisessa tilanteessa valtio menisi mukaan yritykseen osaomistajana, eli lunastaisi suunnatun osakeannin, mutta antaisi yrityksen toimivan johdon jatkaa valitsemallaan kasvu-uralla.
Näin kasvuyritys saisi lisää omaa pääomaa ja voisi rahoittaa kasvunsa valtion tuella. Kasvavan yrityksen menestys houkuttelisi todennäköisesti aika pian mulkaan myös yksityisiä riskisijoittajia, joille valtio voisi vähitellen myydä oman omistusosuutensa hyvällä voitolla, ja etsiä tilalle taas uusia kasvuyrityksiä, joihin varat voi sijoittaa.
Tällainen valtion toiminta olisi paljon laajakantoisempaa kuin pelkkä pörssisijoittaminen. Kasvavat yritykset synnyttäisivät koko ajan lisää työpaikkoja. Miiden myynnin kasvu kasvattaisi niiden voittoja. valtio saisi kasvuyritysten ansiosta huomattavasti lisää verotuloja. Toisin sanoan valtio voittaisi paitsi riskisjoituksensa tuoton, myös kaiken yrityksen kasvun aikaansaaman verotuoton. Tämä puolihan ei pelkässä pörssisijoittamisessa toteutuisi.
Eero Lehti taitaa olla pahasti taantunut nuoruuden innovatiivisuudestaan. Pitänee huomauttaa kaverille, jos satumme jossain pippaloissa tapaamaan.- Heh heh
Oikeita rahannussijoita.
- JormaKKorhonen
...sinun ideoittesi paremmuudesta Lehden ideoihin nähden. Miksi valtion pitäisi suosia nimenomaan riskisijoituksia, sillä niissä riskit voiivat myös konkretisoitua pahimman jälkeen, ja silloin menevvät sijoitukset Kankkulan kaivoon. Turvallisempia mielestäni olisivat hyvin hajautetut sijoitukset osakkeisiin pörssien kautta ja miekseivät myös rahastosijoitukset.
Totta on, että suursijoittaja voi kyllä halutessaan merkittävästi vaikuttaa kurssien kehitykseen, mutta jos hieman ummistaa silmiään sellaiselta epäeettisyydeltä, niin taloudellisesti se kyllä varmasti toisi hyvää tulosta. Suomen ulkopuolelle - vaikkapa juuri kaukoidän nopeasti kasvaville ja nouseville markkinoille - sijoittaminen ei olisi mitenkään sopimatonta tässä globaalissa maailmassa, sillä ei se ole riistokolonialismia, kun sillä tuetaan myös noiden maiden kehitystä.
Kyllä minä vaan edelleen olen taipuvampi uskomaan Lehteä kuin hänen epäilijöitään ja varsinkin poliitikkoja, sillä Lehti on vakuuttavasti näyttänyt talousosaamistaan ja näyttää yhä. Hän vosi hyvin sanoa monille viisaampina esiintyville, että "harmaata, harmaata on kirkkainkin teoria; viheriöitsevä on vain tiedon kukkiva puu". - Niinpä niin
JormaKKorhonen kirjoitti:
...sinun ideoittesi paremmuudesta Lehden ideoihin nähden. Miksi valtion pitäisi suosia nimenomaan riskisijoituksia, sillä niissä riskit voiivat myös konkretisoitua pahimman jälkeen, ja silloin menevvät sijoitukset Kankkulan kaivoon. Turvallisempia mielestäni olisivat hyvin hajautetut sijoitukset osakkeisiin pörssien kautta ja miekseivät myös rahastosijoitukset.
Totta on, että suursijoittaja voi kyllä halutessaan merkittävästi vaikuttaa kurssien kehitykseen, mutta jos hieman ummistaa silmiään sellaiselta epäeettisyydeltä, niin taloudellisesti se kyllä varmasti toisi hyvää tulosta. Suomen ulkopuolelle - vaikkapa juuri kaukoidän nopeasti kasvaville ja nouseville markkinoille - sijoittaminen ei olisi mitenkään sopimatonta tässä globaalissa maailmassa, sillä ei se ole riistokolonialismia, kun sillä tuetaan myös noiden maiden kehitystä.
Kyllä minä vaan edelleen olen taipuvampi uskomaan Lehteä kuin hänen epäilijöitään ja varsinkin poliitikkoja, sillä Lehti on vakuuttavasti näyttänyt talousosaamistaan ja näyttää yhä. Hän vosi hyvin sanoa monille viisaampina esiintyville, että "harmaata, harmaata on kirkkainkin teoria; viheriöitsevä on vain tiedon kukkiva puu".Valtioiden ryhtyessä pörssisijoittajiksi maailmanlaajuisesti, koko rahamarkkinat menisivät uusiksi. Ajatellaan vaikkapa Saksan valtavia taloudellisia mahdollisuuksia, maa voisi varsin helposti kaataa pienten maiden talouselämän, pelkästään pörssissä pelaamalla. Kursseihin vaikuttaminen on pelaamalla mahdollista, mikäli pääomia on paljon, jopa naurettavan helppoa.
Eettisistä periaatteista ehkä tärkein on se, ettei tehdä toisille sitä, mitä emme itsellemme sallisi tehtävän. - Maltillinen oikeistolainen
JormaKKorhonen kirjoitti:
...sinun ideoittesi paremmuudesta Lehden ideoihin nähden. Miksi valtion pitäisi suosia nimenomaan riskisijoituksia, sillä niissä riskit voiivat myös konkretisoitua pahimman jälkeen, ja silloin menevvät sijoitukset Kankkulan kaivoon. Turvallisempia mielestäni olisivat hyvin hajautetut sijoitukset osakkeisiin pörssien kautta ja miekseivät myös rahastosijoitukset.
Totta on, että suursijoittaja voi kyllä halutessaan merkittävästi vaikuttaa kurssien kehitykseen, mutta jos hieman ummistaa silmiään sellaiselta epäeettisyydeltä, niin taloudellisesti se kyllä varmasti toisi hyvää tulosta. Suomen ulkopuolelle - vaikkapa juuri kaukoidän nopeasti kasvaville ja nouseville markkinoille - sijoittaminen ei olisi mitenkään sopimatonta tässä globaalissa maailmassa, sillä ei se ole riistokolonialismia, kun sillä tuetaan myös noiden maiden kehitystä.
Kyllä minä vaan edelleen olen taipuvampi uskomaan Lehteä kuin hänen epäilijöitään ja varsinkin poliitikkoja, sillä Lehti on vakuuttavasti näyttänyt talousosaamistaan ja näyttää yhä. Hän vosi hyvin sanoa monille viisaampina esiintyville, että "harmaata, harmaata on kirkkainkin teoria; viheriöitsevä on vain tiedon kukkiva puu".Ei kyse ole minun ideoistani, vaan asianyintijoiden kannanotosta, jota on jokin aika sitten mm. HS:n yliössä käsitelty.
Tässä on kyse nimenomaan turvallisuuden vaihtamisesta riskinottoon, koska ridskinoton onnistuessa hyötyy valtiolle on moninkertainen kasvavan työllisyyden ja kasvavien verotulojen muodossa, kun "turvallisuudesta" saa palkkioksi vain pitkän aikavälin keskimääräisen arvonnnousun ja vuosittaiset osingot.
Mitä Lehteen tulee, niin olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan hänen mielipiteensä riskisijoittamisesta, koska luulen vahvasti, että hän kannattaisi sen ottamista mukaan valtion sijoitustoimintaan yhtenä erittäin kokeilemisen arvoisena projektina.
Kysehän ei tietenkään ole siitä, että kaikki valtion osakesalkun varat siirrettäisi kerralla "turvallisista" pörssiosakkeista pelkkään riskisijoittamiseen, vaan siitä, että riskisijoittamista yleensä ryhdyttäisi harrastamaan, koska sen hyödyt - jos siinä onnistutaan - ovat todella mittavat koko suomalaiselle yhteiskunnalle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1824300
- 341584
Minulta loppuu aika
Halusin olla täydellinen. Nyt näyttää siltä että viimeinen kiristys jää puolitiehen, sillä h-hetki on jo ihan kohta käsi401500Syvälliset keskustelut
Olisivat tärkeintä ensisijaisesti hänen kanssaan Tulisi sellainen hetki, mutta kaikki meni pieleen251484Olisipa sitä henkisesti eheämpi ja rohkeampi
mikään maallinen mammona ei itseäni kiinnosta, eikä sen menetys kiinnostus. Mutta kun kohtaa jonkun sykäyttävän ihmisen,201375- 1121306
Moi, nainen
Tunnustan, olen heikkona sun hymyyn, ja sekään ei auta yhtään, että sulla on täydellinen nenä. Joten ensi kerralla, kun301190Kyllähän tämä vähän kirpaisee
Mutta oman sisäisen rauhan vuoksi jätän sinut nyt historiaan. Todennäköisesti olet jo sinäkin mennyt eteenpäin. Olipah381187- 191149
Sulla on uskomaton luonne
Saat minut hetkessä iloiseksi, tai sanotaan nyt niin, että ajatus sinusta saa sydämeni hyppimään riemusta. En vain saa s441038