tässä minä olen
avoimena, paljaana kuin simpukka
mykkänä
kielen taakse unohtuneena puhe
yhtä viileänä
kuin kellastunut heinänkorsi
madaltunut, matalampi taivas
veden ohimon hidastuneet liikkeet
olen vain kädenmitan päässä
kosketuksesta
lämpimästä ailahduksesta kasvoillasi
suudelmiesi synnyttämästä kihelmöinnistä
enkä tiedä
kuinka pitkään jaksan odottaa
Vain Sinä tiedät
14
218
Vastaukset
- runo64-1
... näkee sinuun
sinne syvälle verhojen,
kaihdinten taa
ja se on rakkaus
joka on hukannut
kadottanut sinut
vaikka olet huutanut sydämestäsi :
' tässä olen
ja tuo kätesi
itsesi minuun ...'
sillä rakastan ja odotan ...
kaipaava on itsesi avunhuuto rakkaudelle
ja hieno runosi on koskettavan kaunista luettavaa
siis lukuelämys sävyjen herkyydessä.
hyvä upea linda !!!- lindalinda1
runomuodossakin kirjoitettua,
syväluotaavaa tulkintaa ja analysointia
omastani taas kerran.
Kummallisia kerrostumia ja ajatuksia taas
aamulla syntyi, niistä se oli kooste.
Lämmin kiitos ja halaus Sinulle Jouni,
jo kauan rinnalla kulkenut ystäväni.
- entinen lukijasi
Pitkästä aikaa rohkeasti avasin runosi
odotin kait uusiutumistasi:(
jo heti eka säe oli lähes usein esiintyvä runossasi
ja loppua kohden tuo ajatus vahvistui entisestään
loppuen jo kuluneeseen loppukommentiin
"enkä tiedä
kuinka pitkään jaksan odottaa"
Uusiutumistasi odottaen:)- lindalinda1
uusinta, vaikka samoja elementtejä varmasti
löytyykin kuin joistain aiemmistani.
Vai tarvitaan minun runojeni avaamiseen oikein
rohkeutta, jopas nyt jotakin. Voivoi, oli ikävää
tuottaa pettymys Sinulle.
Rohkenen kuitenkin olla eri mieltä kanssasi,
alku ei suinkaan ole ollut usein, jos lainkaan
aiemmissani. Tietysti jotain samankaltaisuutta
on voinut olla, sitä en kiellä.
Ihmisellä on monia aiheita kirjoittaa runoa. Sanoisinko
niin, että se mikä minua kauimpana on, on kuitenkin
se kaikkein läheisin, mietipä mitä mahdan sillä tarkoittaa.
Eli siitä käsi kirjoittaa, mitä sydän huoneissaan tuntee.
Olen yhä edelleen sitä mieltä, että tässäkin runossani
on takuuvarmasti uusia elementtejä entisiini nähden.
Jos olisit vaivautunut/uskaltautunut lukemaan tätä runoa
edeltäviäni vaikka pari-kolme, uskon ettet olisi pettynyt
ainakaan sen suhteen, että niissä on toistoa.
Lukija/kommentoija on kuitenkin aina arvoisallaan paikalla,
jos palaute on annettu hyvässä hengessä, niin kuin nyt
kuitenkin ymmärsin tarkoituksesi kritiikissä.
Kiitän ja onnittelen. Kiitän kommentoinnista ja onnittelen
rohkeudestasi, on paljon pahempiakin asioita, joihin tar-
vitaan rohkeutta =)
Parempien runojen nautintoa Sinulle ja oikein hyvää syksyä.
- mies-v57
Rakas, vaikka syksy Rakkautemme lehtiä
värjää, katso miten siinä on paljon punaa
kuinka kaikki luonto värjääntyy, niin
näyttää, miten Rakkaus olisi laskeutunut
maahan.
Ei tämä syksy kuulaus merkitse katoamista
tai päätettä meissä, siirrymme vain toiseen
aikaan, eri tuoksuihin, meissä kiertää sama
Rakkaus, meidän Rakastamisen vuodenaika
tänäinkin.
Kuuntele Rakas sydäntäsi ja minun sydäntä,
katso miten minäkin otan uuden kuosin ja
vaihdat toisiin väreihin, aamun raukudella sinua
hyväilen, illan hämärällä sinuun toisen Rakkauden
ojennan.
Katso tätä kauneutta ja luonnon Rakastamisen
tainnuttavaa taidetta, haista tuoksuja joita vain
Rakastaminen suottaa ja minä tulen vierelle
ja kuljemme sen kaiken yhdessä kuin se olisi vain
meille.
Niin saapuu syksy kuin Rakkaus..
http://www.youtube.com/watch?v=lxSZNVrBLLc&feature=related
Kiitos Runostasi.
Kun on valmis Rakkauteen, on
avoinna, vailla sanoja ja muuta ilmaisua.
Luottaa siihen, että Rakkaus riittää
ja itsenään on kylliksi Hänelle.
Sydämen rohkeutta ja Rakastamisen
ainutkertaisuutta.
Jos sen mielellään oivaltaa.
Rakkausrunossasi oli hillittyä pehmeyttä,
ikävää, kaipuuta, tunteita, herkällä tavalla.
Kosketteleva tekstisi ja säkeet, joihin
oli helppo päästä mukaan ja aamussa
nauttia.
Vakaan käden täyteläisen kaunista
Runoa, jossa kaikki kohdallaan.
Kiitos lukunautinnosta.
Iloa ja aurinkoa Sinulle päivääsi.- lindalinda1
' Ei tämä syksy kuulaus merkitse katoamista
tai päätettä meissä, siirrymme vain toiseen
aikaan, eri tuoksuihin '
minä en ymmärtänyt
että tämä kaikki puna, kulta ja lehtien sokeri
onkin rakkauden laskeutumista
värien syvää sinfoniaa
en sitäkään
että valon käydessä kapeammaksi
ja pimeän paisuessa
on rakkaus siltikin läsnä
todensit minulle
miten autereisessa aamussa
illan hämärässä
olet yhtä lämmin aina
näitä tuttuja polkuja
haluan kanssasi taivaltaa
nähdä hyytyvän veden
ja kuulla rapisevien lehtien äänen
ei syksy vie meiltä mitään pois
Upeaa, värikylläistä ja pehmeää runoutta jälleen Sinulta.
Pitänee melkeinpä pyytää anteeksi, että se inspiroi ihan
väkisinkin minua, vaikken mitenkään tavoita samaa tun-
nelmaa enkä luo yhtä kaunista kuvaa kuin Sinä.
Kaunis kiitos runostasi ja nautinnollisesta liitteestä.
Nöyrä on kiitokseni myös kommentista omaan runooni,
johon olen kyllä suhteellisen tyytyväinen. Toki hiontaa
olisi voinut olla enemmän, mutta kukapa meistä täydel-
lisesti koskaan onnistuu.
Ihanaa ja aurinkoista päivän jatkoa Sinulle RUNOILIJA. - mies-v57
lindalinda1 kirjoitti:
' Ei tämä syksy kuulaus merkitse katoamista
tai päätettä meissä, siirrymme vain toiseen
aikaan, eri tuoksuihin '
minä en ymmärtänyt
että tämä kaikki puna, kulta ja lehtien sokeri
onkin rakkauden laskeutumista
värien syvää sinfoniaa
en sitäkään
että valon käydessä kapeammaksi
ja pimeän paisuessa
on rakkaus siltikin läsnä
todensit minulle
miten autereisessa aamussa
illan hämärässä
olet yhtä lämmin aina
näitä tuttuja polkuja
haluan kanssasi taivaltaa
nähdä hyytyvän veden
ja kuulla rapisevien lehtien äänen
ei syksy vie meiltä mitään pois
Upeaa, värikylläistä ja pehmeää runoutta jälleen Sinulta.
Pitänee melkeinpä pyytää anteeksi, että se inspiroi ihan
väkisinkin minua, vaikken mitenkään tavoita samaa tun-
nelmaa enkä luo yhtä kaunista kuvaa kuin Sinä.
Kaunis kiitos runostasi ja nautinnollisesta liitteestä.
Nöyrä on kiitokseni myös kommentista omaan runooni,
johon olen kyllä suhteellisen tyytyväinen. Toki hiontaa
olisi voinut olla enemmän, mutta kukapa meistä täydel-
lisesti koskaan onnistuu.
Ihanaa ja aurinkoista päivän jatkoa Sinulle RUNOILIJA.Kun sinä viet minut kotiin,
kosketat minua, ei minulta
puutu mitään ja syksy peilautuu
minuun kuin vasta kesä suutelisi.
Tuulet minuun kasvoihini ja
lämpimin käsin kosketat hiuksiini
enkä minä tiedä mitään syksystä,
kun auringon kehtona otat minua.
Ja ei siinä tarvita kuin, että
olet vierelläsi ja tulen mukanasi
kotiin, saan siellä kokea kuinka
tartut minuun ja siten puhut Rakkaudesta.
Silloin syksyn piirrot häipyvät,
sen vire painuu ja ihollasi väreilee
vielä kuuman kesän kutsu ja sen
tuoksussa voin tuntea, miten kaikki...
on vasta alullaan ja en
kutsu vielä syksyä luo..
http://www.youtube.com/watch?v=om4s71i0J5Q - lindalinda1
mies-v57 kirjoitti:
Kun sinä viet minut kotiin,
kosketat minua, ei minulta
puutu mitään ja syksy peilautuu
minuun kuin vasta kesä suutelisi.
Tuulet minuun kasvoihini ja
lämpimin käsin kosketat hiuksiini
enkä minä tiedä mitään syksystä,
kun auringon kehtona otat minua.
Ja ei siinä tarvita kuin, että
olet vierelläsi ja tulen mukanasi
kotiin, saan siellä kokea kuinka
tartut minuun ja siten puhut Rakkaudesta.
Silloin syksyn piirrot häipyvät,
sen vire painuu ja ihollasi väreilee
vielä kuuman kesän kutsu ja sen
tuoksussa voin tuntea, miten kaikki...
on vasta alullaan ja en
kutsu vielä syksyä luo..
http://www.youtube.com/watch?v=om4s71i0J5Qtuo mahtava liite ja runosi sanoma,
ne kieltämättä nytkin inspiroivat.
Mutta tämä ikuinen ajanpuute ajaa minut
pois tästä ruudulta =(
Ja toisekseen, eihän tuohon runoon olisi kyllä
meikämamman päästä saanut syntymään sen
arvolle kuuluvaa vastinetta. Joten senkin puolesta
varmaan parempi, että tyydyn runsaaseen kiitokseen
ja tallentamaan vain runosi visuun talteen.
Voi että miten kaunis voi syksykin käsiesi jäljiltä olla !
Minä kiitän.
- AmandaK
Tässä jotenkin suorempaa ja valmiimpaa tekstiä lukijalle kuin yleensä runoissasi.. mukava lukea myös tämän kaltaisia runoja sinulta :)
- lindalinda1
Sinä sielukkaiden säkeiden luoja,
kovasti kiitän sanoistasi.
On aikas hassua, miten NIIN kaksi erilaista mielipidettä
voikin olla samassa runossa :O
Ei ole mitään lisättävää.
On niin tunteella tehtyä.
Kiitos.- lindalinda1
mukava kuulla,
että koit runon valmiiksi.
Niin ettei siihen olisi mitään lisättävää.
Kiitos kuuluu ehdottomasti Sinulle !
Sammunut hymyni
äänettömät sanani,
silti minä odotan.
Odotan Sinua!
Olen lähelläsi
silti niin kaukana,
tule!
Monine iloinesi
monine pettymyksinesi,
kunhan tulet!
Odotan Sinua !
Suudelman päässä
itsestäni.
Sanat hymyilevät
runossasi.
T: J- lindalinda1
aina Sinä tulet
juuri sellaisina hetkinä minuun
kun tuntuu,
että maailmani on rikkoontumassa pirstaleiksi
silloin Sinä saavut
lohdullisine sanoinesi
ymmärtävine silminesi
ja pyyhit mieleni tummuuden pois
ja minä huomaan
että elämä on sittenkin
elämisen arvoista tänäänkin
Kiitos J.
En tiedä, mutta kummasti te Viisseiskan kanssa
olette saaneet minusta irti tänään yllättävän paljon.
Se on vain ja ainoastaan todiste siitä, että te olette
molemmat kultaakin kalliimpia runoinenne minulle.
K i i t o s !
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1824300
- 341584
Minulta loppuu aika
Halusin olla täydellinen. Nyt näyttää siltä että viimeinen kiristys jää puolitiehen, sillä h-hetki on jo ihan kohta käsi401500Syvälliset keskustelut
Olisivat tärkeintä ensisijaisesti hänen kanssaan Tulisi sellainen hetki, mutta kaikki meni pieleen251484Olisipa sitä henkisesti eheämpi ja rohkeampi
mikään maallinen mammona ei itseäni kiinnosta, eikä sen menetys kiinnostus. Mutta kun kohtaa jonkun sykäyttävän ihmisen,201375- 1121306
Moi, nainen
Tunnustan, olen heikkona sun hymyyn, ja sekään ei auta yhtään, että sulla on täydellinen nenä. Joten ensi kerralla, kun301190Kyllähän tämä vähän kirpaisee
Mutta oman sisäisen rauhan vuoksi jätän sinut nyt historiaan. Todennäköisesti olet jo sinäkin mennyt eteenpäin. Olipah381187- 191149
Sulla on uskomaton luonne
Saat minut hetkessä iloiseksi, tai sanotaan nyt niin, että ajatus sinusta saa sydämeni hyppimään riemusta. En vain saa s441038