Heippa!
Mä tässä vähä ihmettelin parii asiaa...
1. Mitä eroa on äänen voimakkuudella ja taajuudella?
2. Kun koputan pöytää vaikka kynällä, niin mikä on tässä tapauksessa värähtelijä, väliaine ja vastaanotin, ja miksi?
3. Äänen muodostamiseen tarvitaan aina 3 asiaa, eli värähtelijä, väliaine ja vastaanotin, (niin meille koulussa opetettiin), niin miksi Wikipediassa oli tälläinen:
''Ääntä voi tuottaa mikä hyvänsä mekaaninen liike. Ääntä voi syntyä erilaisten kemiallisten reaktioiden tai fysikaalisten ilmiöiden seurauksena, tai se voi olla ihmisten tai eläinten toiminnan tulosta. Ääntä tuotetaan myös erilaisten äänentoistolaitteiden avulla.''
Onko mekaaninen liike muka värähtelyä? Tai siis eikö värähdysliikkeen pitänytkään olla jaksollista liikettä?
4. KIITOS NIIN PALJON VASTAUKSISTANNE!
t. Helpotusta odottava opiskelija
ÄÄNI
7
818
Vastaukset
Ääni ilmassa on ilmamolekyylien liiketta, mika vaan liikkuessa liikuttaa ilmaa ja se voidaan aistia äänenä.
jaksollinen liike antaa äänelle taajuuden. ilman taajuutta ääni on vain kohinaa tai terävä napsahdus, riippuen onko ääni jatkuvaa tai hetkellinen.
Kynällä pöytään napauttaessa, on värähtelijänä sekä kynä että pöytä, jos pöydän materiaali vaihtuu raskaaksi, vaikka umpikivi, on äänikin erilainen koska ääni tulee lähes yksinomaan kynästä, väliaineena toimivat luut (Käsien luita pitkin), ja ennen kaikkea ilma. Vastaanotin on tärykalvo ja pieni osa menee suoraan luita pitkin, niihin hiton pieniin korvan osiin jota ääntä aistii, (nivelet vaimentavat äänen aika mitättömäksi luita pitkin, mutta kuitenkin).
Voimakkuus on kuinka paljon väliaine liikahtaa, ja taajuus on mitenkä nopeasti ilma liikkuu edestakaisin siis vaihtaa suuntaa.- martzarivanda
Kiitos paljon, mutta haluaisin vain vähän selvittää vielä enemmän.
1. Ensimmäiseen vastaukseen liittyen
''Ääni ilmassa on ilmamolekyylien liiketta, mika vaan liikkuessa liikuttaa ilmaa ja se voidaan aistia äänenä.
jaksollinen liike antaa äänelle taajuuden. ilman taajuutta ääni on vain kohinaa tai terävä napsahdus, riippuen onko ääni jatkuvaa tai hetkellinen.''
Eli siis ihan mikä vain liike liikuttaa ilmamolekyylejä, ja se voidaan suus aistia äänenä. Eli siis esim. kun nousen sängystä ylös, niin tuo kohina on vain normaalia ääntä, joka tietenkin myös etenee aaltoina?
Mutta kerroit jaksollisesta liikkeestä joka antaa äänelle taajuudeen. Eikö siis tämä sängysta tulevasta kohinalla ole tajuuttaa?
__
Vastasitko kolmanteen kysymykseen, vai olitko jotenkin liittänyt sen edellisiin vastauksiin?
Mutta siis tämä jo riittää, mutta mikäli voisit vähän selventää olisin ikikiitollinen, kiitos. - että näin
martzarivanda kirjoitti:
Kiitos paljon, mutta haluaisin vain vähän selvittää vielä enemmän.
1. Ensimmäiseen vastaukseen liittyen
''Ääni ilmassa on ilmamolekyylien liiketta, mika vaan liikkuessa liikuttaa ilmaa ja se voidaan aistia äänenä.
jaksollinen liike antaa äänelle taajuuden. ilman taajuutta ääni on vain kohinaa tai terävä napsahdus, riippuen onko ääni jatkuvaa tai hetkellinen.''
Eli siis ihan mikä vain liike liikuttaa ilmamolekyylejä, ja se voidaan suus aistia äänenä. Eli siis esim. kun nousen sängystä ylös, niin tuo kohina on vain normaalia ääntä, joka tietenkin myös etenee aaltoina?
Mutta kerroit jaksollisesta liikkeestä joka antaa äänelle taajuudeen. Eikö siis tämä sängysta tulevasta kohinalla ole tajuuttaa?
__
Vastasitko kolmanteen kysymykseen, vai olitko jotenkin liittänyt sen edellisiin vastauksiin?
Mutta siis tämä jo riittää, mutta mikäli voisit vähän selventää olisin ikikiitollinen, kiitos."Mutta kerroit jaksollisesta liikkeestä joka antaa äänelle taajuuden. Eikö siis tämä sängysta tulevasta kohinalla ole tajuutta?"
Kohinassa vasta onkin taajuuksia. Ns. valkoinen kohina sisältää tietyn alueen kaikki taajuudet, ks.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoinen_kohina
http://www.aanipaa.tamk.fi/taajuu_1.htm
>
Käytännössä taajuus tarkoittaa sitä, miten korkeana tai matalana ääni aistitaan.
>
Se on himan kökkö ilmaisu siltä osin, että eihän sitä vastaanottavaa osaa tarvita äänen muodostamiseen. Ääni voi olla olemassa vaikkei kukaan olisi kuulemassa..
>
Mekaaninen liike voi olla paljon muutakin kuin värähtelyä, mutta värähtely on juuri yksi mekaanisen liikkeen muodoista.
Ääni voidaan selittää monella eri tavalla. Useimmat oppikirjat kertovat sen olevan väliainehiukkasten mekaanista pitkittäistä aaltoliikettä. Itselläni on tapana sanoa sen olevan pieniä eteneviä paineenvaihteluja (ilmassa) jotka pystymme aistimaan. Esimerkiksi puhkeavan ilmapallon tapauksessa on helppo ymmärtää, että pallon rikkoutuessa sen paine vapautuu ja ilmassa lähtee etenemään paineaalto. Tämän aallon aistimme sitten paumauksena.- martzarivanda
Moi!
Aluksi haluan kiittää myös sinua hienosta vastauksesta.
Eniten pidin sinun ''Itselläni on tapana sanoa sen olevan pieniä eteneviä paineenvaihteluja (ilmassa) jotka pystymme aistimaan.'' teoriasta. Voitko kertoa hieman enemmän näistä painevaihteluista ja että miten ne oikeen etenevät eteenpäin.
Mutta ymmärsinkö nyt, että aaltoliike syntyy, kun värähdysliike etenee ympäristöön. Ja äänihän on pitkittäistä aaltoliikettä, joten siis äänen muodostamiseen tarvitaan jaksollinen värähdysliike.
mutta eihän ääneen tarvi aina jaksollista värähdysliikettä, eihän? Sillä esim. sängyn ja korvan kohina ei ole jaksollista liikettä, vaikka kuulemme sen äänenä, vai?
Oikeesti kiitos erittäin paljon jos vielä vaivautuisit näiden parin kysymyksen ääreen, KIITOS! Itse fysiikan opettajani on mielestäni epäpätevä, eikä koskaan opeta minulle sen ''oikean tavan''. Siis hän kertoo esim. että ääneen tarvitaan värähtelijä, väliaine, ja vastaanotin. Mutta kun mä haluan tietää aina enemmän ja tarkemmin, ja sitkun kysyn häneltä että minkälainen värähtelijä tai että minkälainen väliaina, niin se aina punastuu ja vaihtaa aihetta, joskus hän väittää ettei tajunut kysymystäni, vaikka luokkatoverini ymmärsivät, sillä myös luokkatoverini ovat opettajaa vastaan. Tämä käy lähes jokaisessa kysymyksessäni, hän alkaa oikeesti lähes aina selittää tarpeettomia asioita, eikä kerro loppujen lopuksi sitä YDINasiaa. Siksi minä täällä usein vaivaudun koulun jälkeen selvittelemään asioista, sillä en vaan halua oppia ulkoon, vaan haluan tajuta asian ja sen kautta oppia ulkoon.
Ja siksi te vastaajat jotka vastaatte sekä tähän, että edellisiin ja jopa varmaankin tuleviinkin kysymyksiin, olette suuri asiassa opiskeluelämässäni.
Kiitos! martzarivanda kirjoitti:
Moi!
Aluksi haluan kiittää myös sinua hienosta vastauksesta.
Eniten pidin sinun ''Itselläni on tapana sanoa sen olevan pieniä eteneviä paineenvaihteluja (ilmassa) jotka pystymme aistimaan.'' teoriasta. Voitko kertoa hieman enemmän näistä painevaihteluista ja että miten ne oikeen etenevät eteenpäin.
Mutta ymmärsinkö nyt, että aaltoliike syntyy, kun värähdysliike etenee ympäristöön. Ja äänihän on pitkittäistä aaltoliikettä, joten siis äänen muodostamiseen tarvitaan jaksollinen värähdysliike.
mutta eihän ääneen tarvi aina jaksollista värähdysliikettä, eihän? Sillä esim. sängyn ja korvan kohina ei ole jaksollista liikettä, vaikka kuulemme sen äänenä, vai?
Oikeesti kiitos erittäin paljon jos vielä vaivautuisit näiden parin kysymyksen ääreen, KIITOS! Itse fysiikan opettajani on mielestäni epäpätevä, eikä koskaan opeta minulle sen ''oikean tavan''. Siis hän kertoo esim. että ääneen tarvitaan värähtelijä, väliaine, ja vastaanotin. Mutta kun mä haluan tietää aina enemmän ja tarkemmin, ja sitkun kysyn häneltä että minkälainen värähtelijä tai että minkälainen väliaina, niin se aina punastuu ja vaihtaa aihetta, joskus hän väittää ettei tajunut kysymystäni, vaikka luokkatoverini ymmärsivät, sillä myös luokkatoverini ovat opettajaa vastaan. Tämä käy lähes jokaisessa kysymyksessäni, hän alkaa oikeesti lähes aina selittää tarpeettomia asioita, eikä kerro loppujen lopuksi sitä YDINasiaa. Siksi minä täällä usein vaivaudun koulun jälkeen selvittelemään asioista, sillä en vaan halua oppia ulkoon, vaan haluan tajuta asian ja sen kautta oppia ulkoon.
Ja siksi te vastaajat jotka vastaatte sekä tähän, että edellisiin ja jopa varmaankin tuleviinkin kysymyksiin, olette suuri asiassa opiskeluelämässäni.
Kiitos!>
Etenevät paineenvaihtelut ja mekaaninen pitkittäinen aaltoliike ilmassa on yksi ja sama asia ilmaistu vain eri tavalla. Olette varmaankin havainnoineet pitkittäistä aaltoliikettä jousen avulla? Jousessa näkyy tiheentymiä, jotka kulkevat eteenpäin. Äänen tapauksessa tilanne on ihan sama. Nyt vain jousen sijasta ilma on se, joka painuu kasaan. Kun nyt vaikka se ilmapallo puhkaistaa, niin sen sisällä oleva paineistettu ilma vapautuu nopeasti ja työntää ympäröivää ilmaa. Nopean työnnön johdosta (aivan kuten jousessa) ympäröivä ilma painuu kasaa. Syntyy siis tiheentymä, joka lähtee etenemään joka suuntaan. Koska tiheentymä on siis kokoonpuristunutta ilmaa, on sen paine suurempi kuin ympäröivän ilman paine. Korvan tärykalvolle saapuva paineaalto saa myös tärykalvon värähtelemään ja sitä kautta ääniaistimus syntyy.
>
Niin siis kun väliaineessa, vaikkapa nyt ilmassa jokin kappale värähtelee niin se tavallaan "tönii" ympäröivää ilmaa ja ilmaan syntyy aaltoliike. Aivan kuin lammen pintaan tyynellä ilmalla sormella tökkäistäessä. Äänen muodostamiseen siis tarvitaan jaksollinen värähdysliike. Mutta nyt on hyvä muistaa, ettei siinä ääntä synnyttävässä värähdysliikkeessä tarvitse olla montaa toistuvaa jaksoa. Yksikin riittää. (Voit tökätä lampeenkin sormella vain kerran ja aalto siinä syntyy.) Ymmärrät varmasti, ettei tuossa ilmapalloesimerkissäkään ole mitään toistuvaa jaksoa, ainoastaan "yksi värähdys" kun pallo puhkeaa.
>
Kyllä ääni on aina pitkittäistä ilmamolekyylien aaltoliikettä eli siinä mielessä jaksollista värähtelyä. Yleisesti kaikki kohinat ja monet arkiset äänet joita kuulemme ovat monimutkaisia useiden taajuuksien ja äänien summia. Eli ei kannata tehdä asiasta noin monimutkaista itselleen. Ajattele ennemmin vaikka ääniraudan sointia, ilmapallon puhkeamisesta tai aseella ampumisesta tulevaa ääntä. Jotain missä on selkeästi vain yksi taajuus, yksi ääni.
>
En yhtään ihmettele, sillä yliopistossa ei opettajalinjalaisille (tai muillekaan) ääneen liittyen opeteta juuri mitään. Aihealue kahlataan peruskurssilla hetkessä läpi ja jätetään unholaan. Moni opettaja joutuu varmaan opetuksensa antamaan ihan lukiotietojen pohjalta. Ääntä ei yleisesti ottaen pidetä kovin merkittävä fysikaalisena ilmiönä. Ehkäpä siksi, ettei sillä mitään erityisiä fysikaalisia sovelluksia ole.
Muista kuitenkin vaatia opettajaltasi niitä vastauksia. Jos hän ei vastausta tiedä, on hänen velvollisuutensa ottaa selvää. Hienoa, että ajattelet imiöitä omilla avoillasi, etkä sokeasti hyväksy kaikkea mitä sinulle kerrotaan.
Jos fysiikka syvällisemmin kiinnostaa, englannin kieli on hanskassa ja niitä vastauksia haluaa luotettavammin kuin tälläiseltä nettifoorumilta hakea, niin suosittelen kirjaa "Young & Freedman - University Physics". Kirja kattaa kaikki fysiikan alat mekaniikasta ydinfysiikkaan ja selittää asiat yksityiskohtaisesti, mutta silti hyvin yksinkertaisella ja selkeällä tavalla.- martzarivanda
Vanellus kirjoitti:
>
Etenevät paineenvaihtelut ja mekaaninen pitkittäinen aaltoliike ilmassa on yksi ja sama asia ilmaistu vain eri tavalla. Olette varmaankin havainnoineet pitkittäistä aaltoliikettä jousen avulla? Jousessa näkyy tiheentymiä, jotka kulkevat eteenpäin. Äänen tapauksessa tilanne on ihan sama. Nyt vain jousen sijasta ilma on se, joka painuu kasaan. Kun nyt vaikka se ilmapallo puhkaistaa, niin sen sisällä oleva paineistettu ilma vapautuu nopeasti ja työntää ympäröivää ilmaa. Nopean työnnön johdosta (aivan kuten jousessa) ympäröivä ilma painuu kasaa. Syntyy siis tiheentymä, joka lähtee etenemään joka suuntaan. Koska tiheentymä on siis kokoonpuristunutta ilmaa, on sen paine suurempi kuin ympäröivän ilman paine. Korvan tärykalvolle saapuva paineaalto saa myös tärykalvon värähtelemään ja sitä kautta ääniaistimus syntyy.
>
Niin siis kun väliaineessa, vaikkapa nyt ilmassa jokin kappale värähtelee niin se tavallaan "tönii" ympäröivää ilmaa ja ilmaan syntyy aaltoliike. Aivan kuin lammen pintaan tyynellä ilmalla sormella tökkäistäessä. Äänen muodostamiseen siis tarvitaan jaksollinen värähdysliike. Mutta nyt on hyvä muistaa, ettei siinä ääntä synnyttävässä värähdysliikkeessä tarvitse olla montaa toistuvaa jaksoa. Yksikin riittää. (Voit tökätä lampeenkin sormella vain kerran ja aalto siinä syntyy.) Ymmärrät varmasti, ettei tuossa ilmapalloesimerkissäkään ole mitään toistuvaa jaksoa, ainoastaan "yksi värähdys" kun pallo puhkeaa.
>
Kyllä ääni on aina pitkittäistä ilmamolekyylien aaltoliikettä eli siinä mielessä jaksollista värähtelyä. Yleisesti kaikki kohinat ja monet arkiset äänet joita kuulemme ovat monimutkaisia useiden taajuuksien ja äänien summia. Eli ei kannata tehdä asiasta noin monimutkaista itselleen. Ajattele ennemmin vaikka ääniraudan sointia, ilmapallon puhkeamisesta tai aseella ampumisesta tulevaa ääntä. Jotain missä on selkeästi vain yksi taajuus, yksi ääni.
>
En yhtään ihmettele, sillä yliopistossa ei opettajalinjalaisille (tai muillekaan) ääneen liittyen opeteta juuri mitään. Aihealue kahlataan peruskurssilla hetkessä läpi ja jätetään unholaan. Moni opettaja joutuu varmaan opetuksensa antamaan ihan lukiotietojen pohjalta. Ääntä ei yleisesti ottaen pidetä kovin merkittävä fysikaalisena ilmiönä. Ehkäpä siksi, ettei sillä mitään erityisiä fysikaalisia sovelluksia ole.
Muista kuitenkin vaatia opettajaltasi niitä vastauksia. Jos hän ei vastausta tiedä, on hänen velvollisuutensa ottaa selvää. Hienoa, että ajattelet imiöitä omilla avoillasi, etkä sokeasti hyväksy kaikkea mitä sinulle kerrotaan.
Jos fysiikka syvällisemmin kiinnostaa, englannin kieli on hanskassa ja niitä vastauksia haluaa luotettavammin kuin tälläiseltä nettifoorumilta hakea, niin suosittelen kirjaa "Young & Freedman - University Physics". Kirja kattaa kaikki fysiikan alat mekaniikasta ydinfysiikkaan ja selittää asiat yksityiskohtaisesti, mutta silti hyvin yksinkertaisella ja selkeällä tavalla.Ahh. Oikeesti niin suuri kiitos, mitä voin antaakkaan! Hallitsen englannin kieltä yhtä hyvin kuin suomenkin, joten kiitos kyseisestä kirjasta.
Nyt myös selityksesi ansiosta olen oikeasti varmaan jo 100 % ymmärtänyt tästä ''ääni''aiheesta.
KIITOS VIELÄ !
t. helpottunut opiskelija
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1824200
- 331538
Minulta loppuu aika
Halusin olla täydellinen. Nyt näyttää siltä että viimeinen kiristys jää puolitiehen, sillä h-hetki on jo ihan kohta käsi401470Syvälliset keskustelut
Olisivat tärkeintä ensisijaisesti hänen kanssaan Tulisi sellainen hetki, mutta kaikki meni pieleen211433Olisipa sitä henkisesti eheämpi ja rohkeampi
mikään maallinen mammona ei itseäni kiinnosta, eikä sen menetys kiinnostus. Mutta kun kohtaa jonkun sykäyttävän ihmisen,171332- 1071259
Kyllähän tämä vähän kirpaisee
Mutta oman sisäisen rauhan vuoksi jätän sinut nyt historiaan. Todennäköisesti olet jo sinäkin mennyt eteenpäin. Olipah381167Moi, nainen
Tunnustan, olen heikkona sun hymyyn, ja sekään ei auta yhtään, että sulla on täydellinen nenä. Joten ensi kerralla, kun301160- 121067
Sulla on uskomaton luonne
Saat minut hetkessä iloiseksi, tai sanotaan nyt niin, että ajatus sinusta saa sydämeni hyppimään riemusta. En vain saa s441018