Vapaa kuvaus

Harrastuksia: kirjallisuus, musiikki (kuuntelu), valokuvaus, luonto ilmiöineen, kielet, matkailu. Liikuntaa: pyöräily, melonta, tanssi, hölkkä, löhöily. Suosikkibändit/artistit: Martti Metsäkedon Tanssiorkesteri Linkit: http://www.tanssi.net/fi/p/2d.html Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu Koulut: Jyväskylän yliopisto Ammatti: ATK/IT/tietoliikenne Ase tai siviilipalvelus: Oulu,alikessu Yhdistykset/kerhot: Keski-Suomen Tanssin Ystävät Kestavät ry Lapset: ---

Aloituksia

5

Kommenttia

174

  1. Kaisaliisa: "Tuntuu että kun hyvin pitkän tauon jälkeen menee tansseihin,siellä tulee orpo olo.Ja minäkin katson niitä huippu-osaajia ja tuntuu kuin en ikinä olisi osannutkaan tanssia.Kuinkahan taas pääsisi asiaan sisälle?"

    Jos tarkoitat kädenalitansseja yleisesti, niin hyvä keino on mennä jonnekin tanssikurssille. Syksyllä pyörivät tanssiseurojen alkeis- ja muut kurssit säännöllisesti. Lisäksi joissakin tanssipaikoissa on ennen tansseja silloin tällöin tanssikursseja.

    Uusia tansseja voi kyllä oppia tansseissakin avuliaiden herrojen ja daamien kanssa. Kokemusta tästäkin on sekä opettajana että oppilaana.

    Aikaisemmin samassa säikeessä mainitsin, että foksista on varsin helppoa siirtyä fuskuun, jos foksissa seuraaminen on hallussa.

    Bugg-tanssikaan ei vaikeaa ole. Perusidealtaan bugg on marssia musiikin tahtiin tempolla askel/isku. Tanssiksi marssi saadaan, kun siihen lisätään mukaan vartalon liike ja musiikkiin sopiva jousto eli ns. swing ja tehdään kädenalikuvioita kuten esimerkiksi fuskussa.

    Käsinalitansseissa vienti/seuraaminen on vaativampaa kuin suljetun otteen tansseissa, joissa vartalokosketus on osa vientiä, näin on erityisesti tangossa. Hyvä vienti/seuraaminen vaatii sekä viejältä että seuraajalta hyvää vastetta (jämäkkyyttä) käsiin ja kaikkea tarpeetonta käsien vatkaamista on vältettävä.
  2. Jos hakurivissä on tuttuja, niin valintani perustuu ainakin seuraaviin asioihin. Mitä kiinnostavampi (kiinnostavuus on luonnollisesti hyvin monisäikeinen juttu) tuttu daami rivistöstä löytyy sitä halukkaampi olen häntä hakemaan. Toinen tärkeä asia on tiedossa oleva haettavan tanssitaito. Muita hakemiseen vaikuttavia seikkoja ovat mm. se, että olenko jo hakenut häntä aiemmin samana iltana ja onko haettava mahdollisesti hakenut minua illan mittaan tai joskus aiemmin. Myös sillä hetkellä soivalla musiikilla on merkitystä hakuvalintaan, jos tiedän haettavan osaavan juuri sitä tanssilajia ja myös itse sitä osaan mielestäni riittävän hyvin.

    Jos haettavana on vain ennestään tuntemattomia henkilöitä, niin haku on melkoista arpapeliä ilman kummempaa pohdintaa. Tässä vaiheessa mm. käsilaukkudaamit saavat miinuspisteitä. Yksi tärkeä kriteeri on haettavan daamin ulospäin näkyvä tanssihalukkuus kuten daamin vartalo tai jalat liikkuvat musiikin tahdissa tms.

    Suuri ikäero omaan ikään verrattuna (suuntaan tai toiseen) tekee mietteliääksi. Tuttujen osalta ikäeron merkitys vähenee.

    Jos ja kun täysin vierasta daamia on hakenut tanssimaan, niin sellaisessa tilanteessa "tuntosarvet" automaattiset ovat pitkällä ja tanssien aikana syntyy etsimättä vaikutelma siitä, onko juuri tämän henkilön kanssa kiva tanssia vielä myöhemminkin. Ensimmäinen tanssi uuden henkilön kanssa voi olla kokemuksena hyvin miellyttävä tai myös vähemmän miellyttävä. Ensivaikutelma tansseissakin voi olla ratkaisevan tärkeä!
  3. Soittaja: "Kiitokset kaikille keskustelijoille kommenteista. Kysymys on osin filosofinen. Orkesterin hyvyyttä tai huonoutta ei voi mitata SI-järjestelmän yksiköillä. Tanssijan omat henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat myös ja illan fiilis ja tunnetila.

    Mitenkään tanssiorkesteria ei huononna se, että soitetaan hyvin. Hyvällä perustekniikalla soittaen kuviotkin kuulostavat komeilta. Parhaimmillaan yhtye vie tanssijoita täysin haluamallaan tavalla.

    Biisivalintaan pitäisi vaan panostaa. Tiedän, miten vaikeaa se on ja työllistävää. Uusia biisejä valitessa hukkaprosentti on valtava.

    Treenikämpällä uusista kappaleista karsiutuu pois puolet. Ne ei vaan istu eikä soi.

    Keikalla karsiutuu toinen puolet. Kappale vaan ei sytytä yleisöä. Näin on helppo (ja turvallinen) tukeutua vanhoihin ns hyväksi havaittuihin biiseihin. Ja tämähän on tylsää pitkän päälle... "


    Todella hyvin tiivistetty, nostan hattua! Tämä auttaa näkemään myös niitä ongelmia, joita esiintyjillä on.

    Kunkin oma tunnetila ja fiilis on erittäin tärkeä. Yksi ainoa ihastuttava "tähtisilmä" saattaa vaikuttaa niin, että kaikki musiikki kuulosta hyvältä ja fiilis on huipussaan!

    Suosittujen orkesterien esityksissä on kuitenkin tiettyjä yhteisiä piirteitä. Näitä ovat ainakin a) repertuaarin monipuolisuus ja b) hyvin ja puhtaasti soitettu musiikki. Lisäksi hyvät esiintyjät osaavat laittaa volyymit kohdilleen: volyymiä lisäämällä ei milloinkaan pysty korvaamaan laatua, vaikka joskus tuntuu siltä, että esiintyjät voivat näin ajatella. Jos ajatellaan, että esiintyjien tuottama "ääni" on 100% musiikkia, niin silloin siltä osin kaikki on kohdallaan. Toinen ääripää on, että ääni on 100% meteliä. Tähän ei tietenkään mikään orkesteri pääse, mutta joillakin tuotettu ääni muuttuu enemmän tai vähemmän metelin suuntaan.
  4. Tapani Kansan & Pepiton show oli viime kesänä parempi kuin ennakkoon odotin. Solistin ääni oli kunnossa, miellyttävää musiikkia eikä mitään diivailuja.
  5. Lainaan ohessa viestiäni, jonka kirjoitin tanssi.net -pasltalle.

    Normaaleissa tansseissa käydessä saattaa saada harhaisen käsityksen ihmisten yleisestä tanssitaidosta.

    ----- lainaus -----

    Tanssitaitoisten ja -harrastajien %-osuus kaikista?
    Cake
    2008-04-09 14:59

    Tulinpa käyneeksi viikonloppuna (su-ma) risteilyllä, jossa koko laiva oli varattu samalla porukalle. Olin etukäteen ajatellut pistäväni jalalla koreasti laivan parketilla.

    Normaaleissa tansseissa käydessä saattaa tulla harhainen käsitys ihmisten tanssitaidoista. Laivalla oli noin 1400 risteilyvierasta (ei-tanssiristeily). Väkeä laivan parketillakin riitti ja musiikki oli mainiota sen perusteella, mitä esityksiä kuuntelin. Varsinaisesti tanssitaitoista väkeä ei laivalla näyttänyt olevan juuri nimeksikään.

    Orkesteri soitti mm. letkeää jiveä, mutta parketilla ollut väki tanssi pelkkää "luomunytkyttelyä". Pari kädenalittajaakin bongasin, mutta sekin näytti olevan jonkinlaista luomuvääntelyä. Nautinnollista luomutanssikin tietysti voi olla, mutta ilmeinen tanssilajien osaamattomuus oli minusta jopa häkellyttävää. Kun itse mielelläni tanssin mm. jiveä - osaamisesta en viisaasti puhu mitään - niin sydämeni vuoti suorastaan verta jiveä kuunnellessa. Humppa ja perusfoksi näytti parketilla sujuvan, mutta sen edistyneempää tanssia en sattunut näkemään.

    Ilmeisesti on niin, että suomalaisista kenties noin 1%% (promille) lasketaan aktiivisiksi tanssiharrastajiksi. Jos laivan väestä laskee tämän osuuden, saadaan 1-2 henkilöä? Tämä havainto näyttäisi täsmäävään mainitun risteilyn tapauksessa.

    Loppuillasta laivan parketti oli niin umpitäynnä, että siellä ei olisi lajinomaisestti mitään pystynyt tanssimaankaan. Vedin tilanteesta johtopäätökset ja painuin ajoissa nukkumaan.