pernaail

Vapaa kuvaus

Aloituksia

90

Kommenttia

332

  1. Onkohan tuo enää tervettä? Tietysti Paavon ikäkin tulee vastaan kun ei enää ymmärrä aluehallinnon uudistusta. Onneksi Lipposesta ei tullut Euroopan presidenttiä, saisimme hävetä silmät päästämme aivan kuin italialaiset Berlusconia.
  2. Eivät MTK ja Keskusta mitään tukia jaa.
  3. Kiinnitän huomion yhteen seikkaan, joka osoittaa sen ,millä tavalla alkutuottaja maksaa alvin kustannuksia.

    Se on selvää , että kuluttaja maksaa loppukädessä alvin ostaessaan tuotteen. MUTTA, koska vähittäiskaupan yksityiskuluttaja ei saa vähentää alvin menoja , täytyy tuote hinnoitella siten, että hän pystyy ostamaan sen.

    Ts. hinnan sisällä oleva alvi ei saa nostaa tuotteen (ruoka) hintaa niin paljon, että se tulisi kuluttajalle liian kalliiksi. Mikä tässä yhtälössä joustaa alaspäin ? Se on tuottajalle maksettava hinta. Se on pidettävä niin matalana, että kuluttajalle tuleva alvillinen hinta ei muodostu liian korkeaksi.

    Tuottajan toimeentuloon vaikuttaa myydyn tuotannon perushinta, ei alv.
  4. Kuten jo muutkin ovat maininneet, avaus on täyttä paskaa. Olen aikaisemminkin havainnut maataloudesta mitään tietämättömien , mutta siitä asiantuntijana puhuneilla saman virheen. Se on tässä: " Kasvituotannossa käytetään kiloa kohti saman verran tai _enemmän_ myrkkyjä kuin Euroopassa, esimerkiksi Saksassa. Ja varsinkin Virossa ja uusissa EU-maissa, joissa myrkkyjä ei juuri kylvetä. Silti sadot isoja ja vilja myllykelpoista. Meillä viljasta sellaista on 30-60% vuodesta riippuen."

    Kasvinsuojeluaineita käytetään todellisuudessa Suomessa Länsieuroopan mittapuun mukaan vähiten. Lisäksi aineet levitetään pinta-alan mukaan , ei saadun sadon perusteella. Kun Suomessa tietty viljakilomäärä saadaan suuremmalta pinta-alalta kuin muualla Euroopassa , niin kasvinsuojeluaineiden käyttömäärä on viljakiloa kohti muita pienempi.

    Entisen itäblokin tuotannon rinnastaminen länsimaiseen ontuu siksi, että palkat ja kustannukset ovat aivan eri tasolla. Miksi meidän Suomessa pitäisi tuottaa itäblokin hinnoilla, mutta kuluttajat ostaisivat Länsieuroopan palkoilla ?

    Myllykelpoisuus liittyy teollisuuden hinnoitteluun. Se määrittelee tietyt kriteerit, joiden avulla myllyn voitto saadaan maksimoitua.
  5. Jatkan yksinpuhelua, koska kuluttajan ympäristövastuu ruoan tuotannossa tuntuu olevan tuiki tuntematon käsite. Ajatellaan, että 16 senttiä päivässä, joka on maatalouden ympäristötuessa kuluttajan osuus, riittää. Silläkö pitäisi pelastaa Itämeri, sisäjärvet, joet ja estää ilmastonmuutos ?

    Näkeehän sokea reetakin, että tuo panostus (maatalouden ympäristötuki ) ei riitä. Siksi kaikenmaailman teoreetikot ja viisuntekijät, anteeksi vain Sinnemäki, vaativat maanviljelijöitä lisätalkoisiin. Eikä sekään vielä ole kylliksi, ruoan hintaa pitäisi vielä entisestäänkin laskea.

    Luulisi, että vihreillä olisi kylliksi asiantuntemusta, esim. professori Pulliainen. Onko nyt niin, että järjen ääni ei kanna puolueessa ja on siirrytty ylioppilaiden ja runoilijoiden aikakauteen ? Vai onko puolueideologia sumentanut järjen ja ympäristöasiat otettu luokkataistelun aseeksi ?

    Vihreät nostavat sitä enemmän kannatustaan mitä pitemmälle mennään urbanisaatiossa. Paradoksi siinä mielessä, että luonnonvastainen kehitys lisää luontoa puolustavien määrää. Tai pikemminkin siinä mielessä, että urbanisaatiota edistävät ja suosivat puhuvat luontoarvojen puolesta , mutta eivät itse osallistu mitenkään niiden toteuttamiseen.

    Cityvihreän luontaktivismi on korkeintaan salaatin syömistä (mahdollisimman halpaa) , mielenosoituksissa hengailua ja flaijereiden jakamista.
  6. Ruoan ympäristövastuu maksaa kuluttajalle 16 senttiä päivässä. Tässä huikeassa panostuksessa ovat mukana tietysti myös me viljelijät. Käytännössä olemmekin ainoa kansanosa, joka tekee ympäristötalkoita jokaisena työpäivänä.
  7. Kuka se onkaan saastuttaja ? Viljelijäkö, joka noudattaa ympäristömääräyksiä vai ruoan kuluttaja, joka haluaa ruoan alle tuotantokustannusten ?

    Ympäristön suojelu lisää kustannuksia ja laskee satotasoa , mutta kuluttaja vaatii silti ruokansa yhä halvemmalla ja haluaa parempaa ympäristöhygieniaa.

    Mahdoton yhtälö. Kuluttajan on oltava valmis maksamaan ympäristölaadusta. Maajussien tulokehitys on ollut laskeva jo useita vuosia. Samaan aikaan palkansaajat ovat nostaneet ansiotasoaan palkankorotusautomaatilla. Vain 12 prosenttia perheiden menoista koostuu ruoasta. Viihde-ja kerskakulutus vain kasvaa. Sitten kehdataan vaatia maajusseja lisätalkoisiin ympäristön hyväksi, jotta muut kansalaiset voivat kasvattaa kulutusta pidäkkeettömästi.

    Ruoan hinta on reaalisesti laskenut viime vuosien aikana.

    Nyt voivat yhdistykset saada tukea EU:lta kosteikkojen perustamiseen. Montako kosteikkoprojektia vihreät yhdistykset ovat saattaneet matkaan ? Odotan vastausta mielenkiinnolla, löytyykö niitä omakohtaisia ympäristötekoja ?

    Itse vedin tänään metrin ja kolmen metrin suojakaistaa kahdeksan hehtaarin ohralohkon kahdelle sivulle.
  8. Suorakylvö ei ole ratkaisu ongelmiin . Sadot pienenvät ja rikkakasvit runsastuvat. Kasvitautien lisääntymisen ehkäisemiseksi on kasvinsuojeluaineiden käyttöä lisättävä. Suorakylvökone maksaa n. 200 000 euroa. Myös glyfosaatin käyttö kasvaa.

    Pienpuhdistamoista olen samaa mieltä, ne on mitoitettava pääluvun mukaan, tms.
  9. Kuluttaja ei vaivaudu miettimään tuotteen elinkaarta. Paras tuote on halpa tuote. Kuluttajan syyllistäminen tiedon puutteesta ja väärästä asenteesta ei ole reilua kun katsoo mitä esim. Greenpeacen "asiantuntijat " kirjoittavat maataloudesta: http://www.greenpeace.org/finland/fi/mediakeskus/lehdistotiedotteet/maataloudesta-jopa-kolmasosa-m He viljelevät termiä ylilannoittaminen kun totuus on , että lannoituksen vähentäminen on laskenut satotasoa ja sadon laatua Suomessa. Lisäksi lannoitteet on ylihinnoiteltu, kenelläkään ei edes olisi varaa ylilannoittaa. Seuraavassa on tajuttoman hyvä linkki: http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts11.pdf Tämän pitäisi jokaisen kuluttajan osata ja sisäistää kannesta kanteen ennen kuin menee ruokakauppaan.
  10. Hauska läppä ja täyttä viktiota. Mutta itse asiasta : Sitra: "Suomessa on väestöön suhteutettuna runsaat luonnonvarat. Viisaasti toimien siinä on Suomelle mahdollisuuksia niukkenevien luonnonresurssien maailmassa. Meillä on päätä, maata, biomassaa, vettä ja mineraaleja. Kotimaisia luonnonvaroja kestävästi hyödyntämällä voidaan luoda työtä ja uutta yritystoimintaa. Tämä edellyttää, että ekosysteemeistä pidetään huolta." Suomessa on toimittu tasan päinvastoin. Lannoiteteollisuus on myyty, metsäteollisuus käy sotia Indonesiassa , Urugyaissa ja mynttäsi rahansa Amerikkaan. Elintarvike ja energiateollisuus investoi Venäjällä venäläisten hyödyksi . Todelliset neropatit ostivat saksalaista ilmaa miljardeilla. Joku ihannoi taannoin tällä saitilla sitä miten hyvin Suomessa muut kuin maajussit ovat hoitaneet hyvin talouskehitystä. Edellä siitä lopunajan ekonomistien toiminnasta hyvä esimerkki . Nyt ollaan tilanteessa, että Suomessa käytännössä pyörii enää maatalous. Toivottavasti siihen eivät pääse tämän pahemmin kiinni nämä uudenajan konsultit ja ekonomit.
  11. tässä nyt näin kävi ? Tukitietojen salailu kun on saitilla ilmoitettu MTK:n ja Kepun syyksi. Jokos ne p*******t ovat ehtineet Saksaankin tukitietoja salailemaan?
  12. Meillä jusseilla on vielä yksi asia jäljellä , jonka vuoksi näitä talkoita jaksaa. Olemme ajankäytön suhteen itsellisiä, kukaan ei ole hengittämässä niskaan käytännön töissä. Mitä nyt satelliitti seuraa ja EU:n tarkastajat ja byrokraatit työllistyvät meidän rahoillamme. Voin pitää päivällä breikin juuri silloin kun itse haluan jos vain työt sallivat. Minun ei tarvitse notkua työpaikalla vain saadakseni kellokortin leimatuksi. Vuosittaiset työtuntini, kuten muidenkin jussien, kestävät vertailussa kenelle tahansa , että silleen.
  13. Kun siirrytään luonnonvarakauppaan, niin maajussien tulot nousevat korkeammalle kuin nykyinen keskitulo. Silloin näkyy jussien nousseiden tulojen vaikutus verokalenterissa. Palkansaajat makselevat veroja keskimäärin vähemmän koska tulot ovat pienemmät kuin maajusseilla. Kuka muuten loppuviimeksi maksaa palkansaajan palkasta veron?
  14. Olin jo tunnin tehnyt töitä kun heräilit surffailemaan netissä. Palasin vastikään töistä, terästin äkeitä ja kylvökonetta, on vieläkin kesken, tarvihtee hitsata...
  15. Nyt menivät aatteet sekaisin. Miten kommunismissa muka valittaisiin kapitalistinen markkinajärjestelmä?
  16. En ole havainnut alkuperäistä tilastoa , hinta ja kustannusvertailua. Saako linkkiä?
  17. "Viljelijöiden toimeentuloa on Lipposen molempien hallitusten aikana leikattu yli 3,2 miljardia markkaa. Kansallisen tuen leikkaus on hallitusohjelman vastaista. Tänäkin vuonna kansallista tukea leikataan 67 miljoonalla markalla. Hallituksen linja köyhdyttää maataloutta ja maaseutua. Tällä hetkellä palkansaaja ansaitsee keskimäärin 12 000 markkaa kuukaudessa. Viljelijä vastaavasti ansaitsee noin 5 500 markkaa kuukaudessa, vaikka työpanos on useimmiten huomattavasti muita väestöryhmiä suurempi." Keskustan kansanedustajat tekivät kyselyn viljelijäväestön toimeentulon turvaamisesta v. 2000. Nyt olisi hallituksen vihdoin palautettava Lipposen rosvoamat rahat takaisin. Korkoineen siitä tulee sievoinen , mutta oikeudenmukainen korvaus lainasta valtiolle.
  18. Maajussien palkat ovat neljän euron tietämillä tunnissa. Seuraavassa linkissä tulee palkkatietoa, kyllä tuollaisista palkoista jo veroja makselee: http://www.talouselama.fi/uutiset/article160862.ece
  19. Niinpä, eikös verot määräydy tulojen mukaan. Sehän kertoo maanviljelijöiden pienistä tuloista.
  20. Näyttää tuo Sannan lantaveropommi jääneen suutariksi, kun kokoomusjohto sanoutuu irti asiasta. Ilmeisesti Sannalla on enemmän intoa kuin ymmärrystä. Jyrki Katainen (kok), Jari Leppä (kesk) ja Erkki Pulliainen (vihr) tyrmäävät lanta- ja lannoiteveron yksimielisesti. Vain veropuolueen Sanna Huovisen (sdp) mielestä asiaa kannattaisi tutkia tarkemmin.
    21. 3 / 17
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt