kalervo.salomaa

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

57

Kommenttia

298

  1. Jumalan ajankello on Israel. Israel on se viikunapuu, josta Jeesus puhuu Luukkaan 21. luvussa:

    "29. Ja hän puhui heille vertauksen: "Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita.
    30. Kun ne jo puhkeavat lehteen, niin siitä te näette ja itsestänne ymmärrätte, että kesä jo on lähellä.
    31. Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä."
    Luuk. 21:29-31

    ja vielä:

    "Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät."
    Luuk. 21:24
  2. Käsittääkseni Jumala on olemassa edelleenkin, ja vaikka Häntä kutsutaankin Taivaalliseksi Isäksi, niin ei kai Häntä silti pelkästään mieheksi/miehiseksi voi kutsua, jos ei toisaalta naiseksi/naiselliseksikaan. Kumpikaan ei varmastikaan ole riittävä määritelmä. On hyvä tiedostaa sekin, että kun Jumala loi ihmisen, miehen ja naisen, Hän loi heidät kuvakseen, eli Jumalan kuva on mies ja nainen.

    "Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät."


    1. Moos. 1:27
  3. "1. Mutta mitä siihen tulee, mistä kirjoititte, niin hyvä on miehelle olla naiseen ryhtymättä;
    2. mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.
    3. Täyttäköön mies velvollisuutensa vaimoansa kohtaan, ja samoin vaimo miestänsä kohtaan.
    4. Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa.
    5. Älkää vetäytykö pois toisistanne, paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että olisitte vapaat rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömyytenne tähden.
    6. Mutta tämän minä sanon myönnytyksenä, en käskynä.
    7. Soisin kaikkien ihmisten olevan niinkuin minäkin; mutta kullakin on oma lahjansa Jumalalta, yhdellä yksi, toisella toinen."
    1. Kor. 7:1-7
  4. "Kuvitellaan tilanne, että sinä sanot ihmisille olevasi kuka sinä oikeasti olet. Siitäkin huolimatta he eivät usko, vaan jatkavat epäilyään. Kun huomaat, etteivät he usko siitäkään huolimatta, niin toteat varmaan hieman turhautuneena, minä olen se joka minä olen."


    Tuo on kyllä saivartelua. Kuten äskeisestä lainauksestani kävi ilmi, näissä Jeesuksen sanoissa MINÄ OLEN oli voima. Ei niissä ollut tällä, eikä varmasti muillakaan kerroilla mitään turhautumisen makua. Ne kaatoivat aseistetun vangitsijajoukonkin. Niinpä Jeesukselle ei olisi ollut mikään vaikeus väistää tuleva tuomionsa, mutta Hän ei halunnut, kuten Hänen vähän ennen vangitsemista rukoilemasta Getsemanen tuskanrukouksestaan voimme havaita:

    "41. Ja hän vetäytyi heistä noin kivenheiton päähän, laskeutui polvilleen ja rukoili
    42. sanoen: "Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä malja; älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun".
    43. Niin hänelle ilmestyi taivaasta enkeli, joka vahvisti häntä.
    44. Ja kun hän oli suuressa tuskassa, rukoili hän yhä hartaammin. Ja hänen hikensä oli niinkuin veripisarat, jotka putosivat maahan."
    Luuk. 22:41-44
  5. Viimeisen kerran Jeesus lausui nuo sanat MINÄ OLEN Getsemanessa, kun Häntä tultiin vangitsemaan. Sanojen voimasta vangitsijat lensivät maahan, kuten Johanneksen evankeliumin 18. luku meille kertoo:

    "1. Kun Jeesus oli tämän puhunut, lähti hän pois opetuslastensa kanssa Kedronin puron tuolle puolelle; siellä oli puutarha, johon hän meni opetuslapsinensa.
    2. Mutta myös Juudas, joka hänet kavalsi, tiesi sen paikan, koska Jeesus ja hänen opetuslapsensa usein olivat kokoontuneet sinne.
    3. Niin Juudas otti sotilasjoukon sekä ylipappien ja fariseusten palvelijoita ja tuli sinne soihdut ja lamput ja aseet mukanaan.
    4. Silloin Jeesus, joka tiesi kaiken, mikä oli häntä kohtaava, astui esiin ja sanoi heille: "Ketä te etsitte?"
    5. He vastasivat hänelle: "Jeesusta, Nasaretilaista". Jeesus sanoi heille: "MINÄ OLEN". Ja Juudas, joka hänet kavalsi, seisoi myös heidän kanssaan.
    6. Kun hän siis sanoi heille: "MINÄ OLEN", peräytyivät he ja kaatuivat maahan.
    7. Niin hän taas kysyi heiltä: "Ketä te etsitte?" He sanoivat: "Jeesusta, Nasaretilaista".
    8. Jeesus vastasi: "Minähän sanoin teille, että MINÄ OLEN. Jos te siis minua etsitte, niin antakaa näiden mennä"
  6. Muistin toisenkin rohkaisevan laulun. Se on saksalaisen papin Dietrich Bonhoefferin Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan. Sen sanoilla haluan toivottaa sinulle siunausta.


    Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
    olemme kaikki hiljaa kätketyt.
    Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan,
    yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.

    Jos ahdistuksen tie on edessämme,
    myös silloin Kristus meitä kuljettaa.
    Annamme Isän käsiin elämämme.
    Hän itse meille rauhan valmistaa.

    Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa,
    tyyneksi, lämpimäksi liekki luo.
    Valaiset pimeän, voit pelot poistaa.
    Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!

    Kun pahan valta kasvaa ympärillä,
    vahvista ääni toisen maailman,
    niin että uuden virren sävelillä
    kuulemme kansasi jo laulavan.

    Hyvyyden voiman uskollinen suoja
    piirittää meitä, kuinka käyneekin.
    Illasta aamuun kanssamme on Luoja.
    Häneltä saamme huomispäivänkin.
  7. Yksi minua siunaava laulun säe on:

    Köyhänä, heikkona, puutoksin
    armo on uupua haavoihin.

    Se laulu taitaa alkaa sanoilla: Voimahan suurehen rakkautes Herrani kätke mua.
  8. Osuit naulan kantaan.
  9. "'Isänne Aabraham riemuitsi siitä, että näkisi minun päiväni, ja näki ja iloitsi.' Niin juutalaiset sanoivat Hänelle: 'Et ole vielä viisikymmenvuotias ja olet nähnyt Aabrahamin!' Jeesus sanoi heille: 'Totisesti, totisesti sanon teille: ennen Aabrahamin syntymää MINÄ OLEN.'* Silloin poimivat kiviä heittääkseen häntä."
    Joh. 8:56-58

    *"Mooses sanoi Jumalalle: "Katso, kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille: 'Teidän isienne Jumala on lähettänyt minut teidän luoksenne', ja kun he kysyvät minulta: 'Mikä hänen nimensä on?' niin mitä minä heille vastaan?" Jumala vastasi Moosekselle: "Minä olen se, joka minä olen". Ja hän sanoi vielä: "Sano israelilaisille näin: 'Minä olen'** lähetti minut teidän luoksenne".
    2. Moos. 3:13-14

    **3:14 Hepr. 'eHJeeH muistuttaa Herran nimeä JaHWeeH.
  10. "tee niinkuin tein eli opettele lukemaan alkukieliä, niin ei tarvitse välittää kääntäjien mokista."

    Tässä elämän tuiskeiden keskellä tuo tuntuisi liian haastavalta, vaikka toki houkuttelevalta.
  11. "Sinä päivänä minä hävitän kaikki kansat, jotka hyökkäävät Jerusalemia vastaan. Mutta Daavidin sukuun ja Jerusalemin asukkaisiin minä vuodatan armon ja rukouksen nöyrän hengen. Ja he kohottavat katseensa minuun, kohottavat katseensa häneen, jonka ovat lävistäneet. He surevat häntä, niin kuin surraan ainoaa poikaa, ja valittavat häntä katkerasti, niin kuin esikoista valitetaan. Silloin Jerusalemissa itketään yhtä äänekkäästi kuin itkettiin Hadad-Rimmonia Megiddon laaksossa. Koko maa on täynnä valitusta. Kukin suku valittaa erikseen, ja erikseen niiden miehet ja naiset: Daavidin suku, Natanin suku, Leevin suku, Simein suku ja kaikki muutkin suvut, jokainen niistä erikseen ja erikseen niiden miehet ja naiset."
    Sak. 12:9-14

    "Hän seisoo sinä päivänä Öljymäellä, joka kohoaa Jerusalemin itäpuolella. Ja Öljymäki halkeaa kahtia idästä länteen, toinen puoli vuoresta väistyy pohjoiseen, toinen puoli etelään, ja välille syntyy valtaisa laakso. Te pakenette vuorten välissä olevaa laaksoa pitkin, ja se ulottuu Asaliin asti. Te pakenette, niin kuin paettiin maanjäristystä Juudan kuninkaan Ussian aikana. Sitten Herra, teidän Jumalanne, tulee Jerusalemiin, ja kaikki pyhät ovat hänen mukanaan."
    Sak. 14. 4-5


    "Minä näin, kuinka taivaasta tuli alas enkeli, jolla oli kädessään syvyyden avain ja isot kahleet. Hän otti kiinni lohikäärmeen, tuon muinaisaikojen käärmeen, jonka nimet ovat Paholainen ja Saatana, ja pani sen kahleisiin tuhanneksi vuodeksi, syöksi sen syvyyteen ja lukitsi ja sinetöi sen jäljestä syvyyden oven. Enää ei käärme saa johtaa kansoja harhaan, ennen kuin tuhat vuotta on tullut täyteen. Sitten se on päästettävä irti vähäksi aikaa.

    Minä näin valtaistuimia, ja niille, jotka asettuivat istuimille, annettiin tuomiovalta. Minä näin niiden sielut, jotka oli mestattu Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eivätkä sen kuvaa eivätkä olleet ottaneet sen merkkiä otsaansa eivätkä käteensä. He heräsivät eloon ja hallitsivat yhdessä Kristuksen kanssa tuhat vuotta. Muut kuolleet eivät heränneet eloon, ennen kuin tuhat vuotta oli täyttynyt.

    Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. Autuaita ja pyhiä ovat ne, jotka pääsevät osallisiksi ensimmäisestä ylösnousemuksesta! Heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he ovat Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat Kristuksen kanssa tuhat vuotta.

    Kun tuhat vuotta tulee täyteen, päästetään Saatana vankilastaan, ja se lähtee liikkeelle, kiertää maan neljä kolkkaa ja johtaa kansat harhaan. Se eksyttää niin Gogin kuin Magogin ja kokoaa kansat sotaan, ja joukkoja on kuin meren rannalla hiekkaa. Ne nousevat maan tasangolle ja saartavat pyhien leirin ja rakastetun kaupungin. Mutta taivaasta iskee tuli, ja se tuhoaa ne kaikki. Saatana, noiden kansojen eksyttäjä, heitetään samaan rikinkatkuiseen, tuliseen järveen kuin peto ja väärä profeetta, ja siellä niitä kidutetaan yötä päivää, aina ja ikuisesti.

    Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä pakenivat maa ja taivas, eikä niistä jäänyt jälkeäkään. Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan. Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa, ja kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan. Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi. Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen."
    Ilm. 20:1-15
  12. Kristillisen seurakunnan uskontunnustus yksinkertaisimmillaan on:

    JEESUS ON HERRA.

    Aapeli Saarisalo selittää asiaa tällä tavalla:

    "Kreikankielen sanaa Kyrios (Herra) käyttivät juutalaiset vastaamassa hepreankielistä pyhää nimeä Jahvea. Jeesuksella on siis Jumalan oma nimi, Hän on kolminaisuuden persoona. Lause 'Jeesus on Herra' sisältää tiivistetyssä muodossa kristillisen seurakunnan uskontunnustuksen."
  13. Itse olen mielistynyt raamattu-uskollisen kääntäjien, Saarisalon ja Saarnivaaran käännöksiin.

    Saarnivaaran laitos on nimeltään Jumalan kansan Pyhä Raamattu selityksin, eli Vanha Testamentti XI Kirkolliskokouksen vuonna 1933 käytäntöön ottama suomennos, käännös ja kieli korjattuna ja Uusi Testamentti XII yleisen kirkolliskokouksen vuonna 1938 käytäntöön ottama suomennos, käännös ja kieli korjattuna. Siinä on lisäksi jonkin verran kommentteja.

    Saarisalolta ei ole ilmestynyt koko Raamattua, mutta on Uudesta Testamentista "Uusi suomennos selityksin". Samanlainen kirja häneltä on Salmit ja Jobin kirja.
  14. Tarkemmissa käännöksissä on MINÄ OLEN.

    En osaa alkukieliä, joten minun pitää turvautua käännöksiin, mutta kahden suomalaisen raamattu-uskollisen teologin, Saarisalon ja Saarnivaaran käännöksissä on tämä MINÄ OLEN.

    Saarisalo selittää asiaa tällä tavalla:

    "Sanat 'Minä olen' vastaavat tarkasti alkutekstiä. Kirkkoraamattuun on mielivaltaisesti lisätty sana 'ollut'. Jumalan poika on ollut olemassa iankaikkisuudesta asti, Aabraham sen sijaan määrätystä historian hetkestä. Sanat 'MINÄ OLEN' viittaavat Vanhan Testamentin Jumalan nimeen, josta tunnetaan vain konsonantit jhvh, mutta vokaaleista ei ole tietoa. Luther rinnasti tämän VT:n nimen Kristukseen."

    Saarnivaara selittää puolestaan näin:

    "Vastoin tavallista käytäntöä tässä on preesens, että sana pysyisi siinä muodossa kuin Herra käytti sitä ilmoittaessaan Moosekselle nimensä 'eHJeeH = minä olen, josta JHWH/JaHWeeH on muodostettu."
  15. Alla Saarnivaaran tarkempi käännös. Kirjaimellisesti Sananlaskuissa puhutaan viisaudesta, mutta yleisesti ymmärretään sanoilla pitkälti tarkoitettavan Kristusta, kuten monissa muissakin Vanhan Testamentin kirjoituksissa, kuten Jeesus itse Luukkaan evankeliumin mukaan totesi Emmauksen tien matkaajille: "hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu."


    Sananlaskut 8:22-31

    Minä olin Herran omana, hänen tiensä alussa, ennen hänen tekojaan, ennen aikojen alkua. Iäisyydestä minut on asetettu olemaan, alusta asti, ennen kuin maata olikaan. Ennen kuin syvyyksiä oli, minä synnyin, ennen kuin oli lähteitä, vedestä rikkaita. Ennen kuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, minä synnyin, kun Hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan. Kun hän valmisti taivaat, minä olin siinä, kun Hän veti rajan syvyyden pinnalle, kun hän vahvisti pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman, kun hän asetti merelle sen rajat, että vedet eivät ylittäisi hänen säätämiään (rajoja), kun hän vahvisti maan perustukset, silloin minä olin hänen rinnallaan työmestarina, ihastuneena riemuitsin päivästä päivään. Hänen edessään minä iloitsin kaiken aikaa, ihailin hänen maanpiiriään, ja ihastukseni olivat ihmislapset.
  16. "Minä, Herra, olen sinun Jumalasi.
    Minä, Israelin Pyhä, olen sinun pelastajasi."
    Jes. 43:3

    "Minä olen Israelin isä, ja Efraim on minun esikoiseni.
    Jer. 31:9

    "Juutalaiset sanoivat hänelle: "Et ole edes viidenkymmenen ja olet muka nähnyt Abrahamin!" Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jo ennen kuin Abraham syntyi -- minä olen."
    Joh. 8:57-58
  17. Kovinpa olit katsellut makaronin läpi siihen saakka, jos olit kuvitellut, ettei taivaassa ole paljon muita kuin hellareita. Hyvä, että silmäsi tässä suhteessa aukenivat. Uskomme siellä olevan myöskin adventisteja, mutta lukematon määrä muita kuin näihin maihittuihin kirkkokuntiin kuuluvia.
  18. Itse emäkieroilette sotkiessanne juutalaisuutta ja kristinuskoa yhteen. Siinäkin haluatte poimia rusinat pullasta.
  19. Osanottoni ystäväsi poismenon johdosta.
  20. Alkuseurakunnan ja nykyajankin kristillisen seurakunnan uskontunnustus lyhimmillään on:

    JEESUS ON HERRA.

    Tunnustamme Jeesuksen Herraksi, Jumalaksi.
    21. 11 / 15
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt