sa4ru5

Vapaa kuvaus

Olen hyvää parisuhdetta arvostava uusiosinkku, jonkin verran elämää ja maailmaa nähnyt 60+ nainen. Joskus tunnen itseni vanhaksi, väsyneeksi ja/tai vihaiseksi. Useimmiten olen kuitenkin hyväntuulinen, optimistinen, positiivisesti elämään ja ihmisiin suhtautuva, pilke silmäkulmassa provosoiviakin ajatuksia ilmaan heittävä, innokas keskustelija.

En kuitenkaan koskaan tarkoituksella ilkeä tai pahantahtoinen, enkä katsele toisia alaspäin - paitsi useinkin fyysisesti pituuteni vuoksi.

PS: "En halua kertoa" -vastaus on mielestäni tylsä, mutta en osannut valita tarjotuista vaihtoehdoista.

Musiikkimakuni: vaihtelee tilanteen ja mielialan mukaan.

Jos voittaisin miljoonan: ajattelisin, että markkoina olisin hallinnut summan paremmin.

Vapaa-aikanani: liikun ulkona, uin, melon, luen, tapaan ystäviä, matkustelen, nautin hyvästä ruuasta, kokkaan, lojun (rankan työpäivän jälkeen) sohvalla ja katson televisiota, ajattelen, valokuvaan, opiskelen, kirjoitan ym.ym.

Elokuvat: katselen mielelläni monenlaisia elokuvia, useimmin eurooppalaisia. Esim. Almodovar on yksi lempiohjaajistani. Katson myös piirrettyjä.

Pukeudun: tilanteen mukaan. Niin että itse viihdyn ja erotun ympäristöstä riittävästi, ettei minua vahingossa ammuttaisi hirvenä metsässä tai luultaisi sohvatyynyksi sisätiloissa.


Postia voit halutessasi lähettää minulle osoitteeseen:

sa4ru5@suomi24.fi


Facebook-kutsuihin en valitettavasti voi vastata, koska O-O:lla ei ole omaa fb-sivua.

Kotimaa: ---

Koulutus: ---

Ammatti: Muu

Siviilisääty: ---

Lapset: ---

Messenger: sa4ru5@suomi24.fi

Aloituksia

225

Kommenttia

5833

  1. Koska huomaan sinun saaneen varsin yksipuolisia ohjeita, haluan antaa vielä yhden:

    Kiedot vahvat kätesi kaunokaisen upeiden hiusten ympärille ja raahaa hänet luolaasi...

    Saatte sitten yhdessä kuunnella viidakkorumpujen kumua...
  2. Naisena arvelisin, että työkaverisi on joko pitää sinua kiinnostavana tai sitten olet hänestä jotenkin muuten kummallinen.

    Minä olen muuten kuvitellut, että työkaverit tervehtivät toisiaan ja vaihtavat muutaman kohteliaan sanan kohdatessaan. Eikö teillä tehdä niin? Vai oletko sinä ainoa huonotapainen?

    No, puhumalla asiat selviävät.
    Jos olet kiinnostunut, ehdotan, että valitset sopivan kahdenkeskisen hetken ja kerrot omista ajatuksistasi. - Aluksi voisit tietysti alkaa tervehtiä häntä iloisesti aina kun tapaatte.

    Kerro meillekin, kun saat selvitetyksi, mistä on kysymys ja miten asia edistyy.

    Hymy huuleen ja pilkettä silmäkulmaan!
  3. voit olla varma onnistumisesta, jos aloitat valmistamalla (yllättäen) herkullisen, romanttisen päivällisen tms.
    Katat pöydän kauniisti, sytytät kynttilät ja teet sukkanauhaliiveistä kauniin lahjapaketin, jonka ojennat kumppanillesi hellästi (ei hölmösti) hymyillen päivällisen jälkeen.

    Jos vielä osaat muutoinkin osoittaa hellyyttä ja huomaavaisuutta läheistäsi kohtaan, palkkiosi tulee todennäköisesti olemaan moninkertaisesti vaivannäkösi arvoinen.

    Useimmat naisethan käynnistyvät parhaiten, kun asioita viritellään ensin korvien välissä.

    Iloisia, helliä, leikkisiä hetkiä teille molemmille!
  4. Älä hyvä ihminen kuvittele, että parin viikon lomalla saat ulkomaalaisesta oikean poikaystävän.

    Jos lähdet leikkiin, sinusta tulee todennäköisesti jonkun paikallisen nuoren miehen leikkikalu. Koska sikäläisten tyttöjen moraalista pidetään todella tarkkaa huolta, pojat hankkivat kokemuksensa ulkomaalaisten tyttöjen kanssa, joille ei tarvitse edes maksaa... Sitten he aikanaan avioituvat naapurin tytön kanssa ja muistelevat miesten kesken vauhdikkaita nuoruusvuosiaan hupsujen ulkomaalaistyttöjen kanssa.

    Mietipä:

    Miten voisit luoda kunnon parisuhteen, ellei teillä ole edes yhteistä kieltä?

    Mitä tiedät turkkilaisesta kulttuurista, elämäntavoista ja perhesuhteista?

    Entä naisen asemasta siellä?

    Ehdotankin, että jos tosissasi lähdet etsimään uutta poikaystävää, katselisit jo lentokoneessa suomalaisia poikia sillä silmällä. (Jos välttämättä haluat turkkilaisen, onhan heitä jo paljon Suomessakin.)

    Muista pitää itsestäsi huolta, jos kuitenkin päätät lähteä seikkailemaan. Varaudu myös siihen, että jos annat ymmärtää, joudut todennäköisesti myös antamaan - halusit tai et.

    Toivotan sinulle hyvää lomaa.
  5. En ole koskaan maailmalla liikkuessani joutunut häpeämään suomalaisten naisten puolesta. Asiasta keskusteltaessa olen todennut, että suomalainen nainen on tasa-arvoinen ja jotkut h a r v a t meistä valitettavasti toteuttavat sitä myös tällä, yleensä miehiseksi koetulla alueella.

    Itse olen toisaalta pitänytkin huolta vain omasta käyttäytymisestäni, eli ollut kohtelias ja pyrkinyt ottamaan huomioon ko. kulttuurin esittämät vaatimukset yms. Muiden toilailuihin suhtaudun hyväntahtoisen huvittuneesti.

    Jotkut, vähemmistönä olevat, naiset lähtevät hakemaan seikkailua, mutta mielestäni suomalaisia paljon aktiivisempia ovat esim. tanskalaiset ja britit puhumattakaan äitiensä esiliinannaruista irti päässeistä tosi vallattomista italialaisneitokaisista, jotka ovat usein ylettömän päällekäyviä omissa iskupuuhissaan ulkomailla.
    Yleensä nämä seikkailut ovat kuitenkin paljon viattomampia, kuin ulkopuolelta katsoen voisi arvata. - Olen kuunnellut joitain nuorten naisten tarinoita.

    Älä turhaan hermostu, edusta sinä vaan tyylikkäästi suomalaisia ja anna "tyttöjen" huvitella sydämensä halusta. Osaavatpa sitten kotiin palattuaan arvostaa rehellistä suomalaista miestä paremmin.
  6. Miksi pitäisi arvostella?

    Minusta arvostelu on pahasta, varsinkin negatiivinen arvostely. Ellen keksi mitään positiivista sanottavaa, olen mieluummin hiljaa.

    Kysyttäessä voin antaa rehellisen arvioni, jos siihen liittyy parannusehdotus.

    Arvostetaan mieluummin kuin arvostellaan, jookos.
  7. Hei Iris,
    kaipasit saada kuulla muiden ajatuksia tilanteestasi, tarjoilen tässä omiani:

    Mitä jos ryhtyisit rehelliseksi sekä itseäsi että miehiäsi kohtaan!

    Selvitä ensin itsellesi, mitä oikeastaan haluat.

    Ota itseäsi niskasta kiinni ja kerro tilanteestasi rehellisesti kaikille osapuolille. Ota riski, että voit menettää molemmat.
    Opit ainakin elämään itsesi kanssa ja voit sitten aikanaan aloittaa uuden suhteen rehelliseltä pohjalta ilman salailua.

    Jos hyvin käy toivomasi kumppanisi arvostaa sinua ja rehellisyyttäsi entistä enemmän.

    Onnea hankkeellesi.
  8. Tosissasiko suosittelet parisuhteessa eläviä naisia heittäytymään uuteen suhteeseen?

    Vaikkei pitäisi ihmissuhdetta kertokäyttöasiana,
    jokaisessa suhteessa tulee vastaan aikoja, jolloin voi tulla mieleen kysymys: olisikohan ruoho vihreämpää ...

    Eikös ihastuminen ja rakastaminen ole kaksi ihan eri asiaa?

    Jos ihmiset haluasivat nähdä hieman vaivaa suhteensa eteen, sen sijaan että lähtevät haikailemaan uutta rakasta, parit voisivat olla pitempään onnellisia. - Tiedän kokemuksesta, että samaan ihmiseen voi pitkän suhteen aikana rakastua useitakin kertoja, jos molemmat haluavat myös antaa eikä vaan saada.

    Olen tosissani ihastunut vain muutamia kertoja elämässäni. Koska en ole kovin nopea käänteissäni, järki on onneksi ehtinyt mukaan ennen sitoutumista. Olen huomannut joka kerran ihastuneeni ihmiseen, jonka kanssa en olisi voinut pitkään elää onnellisena.

    Omassa tuttavapiirissäni juuri ne naiset, jotka ovat "uskaltaneet tehdä jotain" ja ovat heittäytyneet tunteidensa vietäviksi, ovat muutaman vuoden kuluttua tyytymättömiä pienten lasten äitejä, jotka taas haaveilevat vihreämmästä ... Joidenkin kohdalla kuvio toistuu aina uudelleen ja uudelleen.

    Siispä ihastutaan, mutta pidetään järki mukana.
  9. Mielestäni ihmisiin voi tutustua missä tahansa, kun ei käyttäydy päälle käyvästi.

    Minua on pari kertaa lähestynyt siististi pukeutunut, asiallisesti käyttäytyvä mies tavaratalossa ja muutaman repliikin jälkeen kysynyt, poikkeaisinko hänen kanssaan kahvilaan tms. - Kummallakaan kerralla en valitettavasti sattunut olemaan yksin kaupassa, joten en siksi voinut vastata kutsuun myöntävästi. Tulin hyvälle tuulelle, olin imarreltu ja toisaalta harmittelin...

    Jos juttelu kiinnostaa molempia, miksei sitä voisi jatkaakin. Ystävällinen kohtaaminen ilahduttaa aina. Pienen juttelun jälkeen varmaan useimmiten huomaa, kannattaisiko jotain ehdottaa.
    Jos joku vastaa pahantuulisesti, seuraavalla kerralla saat varmaan ainakin ystävällisen hymyn vastaukseksi.

    Siitä vaan, reippaasti naisia ilahduttamaan, kyllä se oikeakin osuus kohdalle ja mahdollisuudet moninkertaistuvat.
  10. Ajattelin...
    - luulen, että ihmiset olisivat hyväntuulisempia ja iloisempia.
    - minäkin muistaisin entistä useammin olevani nainen!
    - sinäkään et pelästyisi, että täti yrittää iskeä, jos pilke silmäkulmassa heittäisin iloisen, ihailevan repliikin sinulle vaikkapa kaupan kassajonossa. - Olisithan jo tottunut;)

    En muuten puhunut iskemisyrityksistä, vaan viattomasta pikkuflirtistä, jota voi harrastaa kaikenlaisten ja kaikenikäisten ihmisten kanssa motiivina pelkkä elämänilon lisääminen.
  11. Parin viikon lomalla ulkomailla voi tietenkin kuvitella itselleen maailman ihmeellisimmän miehen ja rakastajan. Mitä vähemmän on kielitaitoa, sitä helpompaa se on.

    Tasa-arvoista parisuhdetta on turha etsiä pohjoismaiden ulkopuolelta.

    Eläköön suomalainen mies, joka uskaltaa arvostaa myös naisensa älykkyyttä!
  12. Ei millään pahalla, mutta pitäisikö sinun jo pikku hiljaa kasvaa aikuiseksi ja selvittää itsellesi ihastumisen ja rakastumisen ero!

    Positiivisten tunteiden ilmaisemista ei mielestäni kenenkään pitäisi hävetä. Ajattelepa, mikä hyvä tilaisuus olisi jäänyt käyttämättä, jos kyseessä olisikin ollut ujo, vapaa mies!

    Jatka vaan iloisesti etsimistä, mutta älä luule jokaisen katseen ilmaisevan rakastumista. Iloitse ihailevista katseista, vastaa hymyllä ja jatka matkaasi. Kyllä se oikeakin aikanaan kuvaan ilmestyy.

    Minusta meidän suomalaisten pitäisi opetella enemmän flirttailemaan! Ystävällinen katse, hymy ja vaikkapa silmänisku tai muutama ystävällinen sana piristää kummasti päivää.

    Aikuisen ihmisen pitäisi mielestäni ensin hieman tutustua ihmiseen, ennenkuin antaa itselleen luvan rakastua.
  13. Haluan kannustaa sinua uskomaan itseesi ja parisuhteeseen. Mieti omaa osuuttasi tapahtuneeseen ja sitä mitä itse todella haluat.
    Oletko itse valmis sitoutumaan?
    Pelkäätkö yksin jäämistä?
    Pitääkö sinulla koko ajan olla varalla toinen, jos yksi jättää?

    Mitä, jos antaisit suhteelle aikaa kehittyä ja päättäisitte sitten yhdessä, haluatteko sitoutua.
    Suhteen mahdollisesti päättyessä, mielestäni molempien osapuolten pitäisi myös käyttää aikaa toipumiseen, ennenkuin ryntää seuraavaan suhteeseen.

    Jos itse uskallat olla aito ja rehellinen, uskon sinun löytävän samanlaisen kumppanin.

    Kierrätys on nykyaikaa, mutta onneksi ainakin osa ihmisistä haluaa kestävämpiä vaihtoehtoja!

    Ainakaan tällaisen varttuneemman "tädin" mielestä, ei mikään ole upeampaa kuin elää yhdessä sellaisen kumppanin kanssa, joka samaan aikaan on sekä paras ystävä että rakastettu.

    Kannattaa etsiä, vaikkei heti löytäisikään!
    Tsemppiä!
    14. 292 / 292
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt